Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2006

Tuulista Suomen Tsigacossa

Suomen Lahteen oli hyvä tutustua ensimmäistä kertaa tenniksen, rt-toverin ja sukuloinnin verukkeella, vaikka juna yrittikin viedä Tampereelle. C-luokan ekalla kierroksella sain helpon vastuksen, Ville Limnell, noin 15v. Miehellä oli kaikki lyönnit vähän heikompia kuin minulla, mutta onnistuin jännään taas ekan erän kaverille. Lyhyellä lämmittelyllä en saanut taas kämmentä kulkeen ennen vapauttavaa toisen erän loppua, joka tuli 6-0 mulle. Syöttö, rysty ja lentopelikin toimi mulla ihan hyvin. Kämmen oli varsinkin alussa hyvin epävarma ja lähti mihin sattui, jopa alaspäin. Villellä oli ihan kehityskelpoiset peruslyönnit, hitosti vaan lisää treeniä liikkumiseen ja itseluottamusta kehiin. Syöttö oli kyllä miehellä ihan kukku, hän jopa vaihtoi sitä kesken pelin . Luvut oli 4-6, 6-0, 6-2 ja 3 erän trendi jatkuu.
 
Toinen matsi oli la-aamuna jo klo 8. Oli mukava pelata ensimmäistä kertaa veteraanimpaa miestä vastaan. Veli-Matti Eerola oli erittäin varmalyöntinen C-luokan finalistitason pelaaja. Hän tykkäsi nousta verkolle hyvine lentolyönteineen. Oli paljon kivempi lyödä kovaan palloon peruslyöntejä ja peli oli mukavaa, vaikka pallot kääntyi aika nopeasti paremmalle vastustajalleni. Yritin painostaa hänen rystyään, josta ei hyökkäävää yläkierrettä tullut takaisin. Virheitä tein enimmäkseen kämmenelläni ja kovien ykkössyöttöjen palautuksissa, jota en ole paljon harjoitellut. Tässä aamupelissä en saanut myöskään jalkoja tarpeeksi liikenteeseen helpoihin palloihin. Syöttöpelinikään ei ollut eilisen veroinen. Eerola teki useita läpilyöntejä, mutta minäkin sain pari herkullista onnistumista. Muuten saldo jäi yhdeksi voitetuksi peliksi ja muutamaksi pelipalloksi. 0-6, 1-6.
 
Nyt toivoisin pääseväni eroon rumasta kämmenkoomailusta pelien alussa. Täytynee ruveta näkeen unta omasta oikean puolen hanskasta, josta pitäisi olla kiinteä yhteys selkärankaani.
 
Muuten Lahti oli varsin kommunistisen oloinen. Kadut ja keskusta oli leveät ja matalat ja ihmiset puhui venäjää. Suurhallissa oli hyvä potkupalloturnaus, jossa Mypa ja Haka esittivät myös jalkapalloa.

Tiesitkö?

Tiesitkö, kysyy MSN-Space minulta:
 
  • Pas besoin d’être écrivain pour avoir son espace perso. Vous pouvez simplement y ajouter vos photos de vacances, regrouper ceux qui vous sont chers dans une liste d’amis ou parler de votre musique préférée. Il y a tellement de façons de parler de vous !
  • Vos amis peuvent disposer en permanence de vos dernières informations de contact. Pour cela, il vous suffit de créer un profil de contact Live et de leur demander de vous ajouter à leur liste.
  • Montrez votre intérêt en laissant quelques commentaires sur les espaces perso d’autres personnes. Dites-leur ce que vous pensez de leur blog ou de leur espace perso. Mais soyez sympa.
  • Téléchargez la Barre d’outils MSN et vous pourrez accéder à votre espace perso ou publier un billet en un clic à partir de n’importe quel site Web

– En muuten tiennyt!

Taaperrusta Tampereella

Tänä viikonloppuna yhdistettiin taas sukulointi ja tennojunnujen kiusaaminen Tampereen Tenniskeskuksessa D-sarjassa. Joulupukilta toivottu uusi, varmempi syöttö toi tulostakin, mutta siihen ne ilon aiheet sitten jäikin. Kaikkien osa-alueiden toimimisesta oltiin taas kaukana molemmissa otteluissa.
 
Ensimmäinen vastustaja, Matias Vainio, bout 15v, oli tasainen taidoiltaan ja esitykseltään. Syöttö oli kukkupallo ja lentopeli vähän heikkoa mutta peruslyönnit tarkkoja. Hän pelasi tasaisen pelin ja ja löi pitkiä ja tarkkoja, vaikkakin hiljaisia kämmeniä läpi kenttäni koko ottelun ajan, jopa lopun hermoilussaankin.
 
Itse pelasin valitettavan tuttua sisätennistäni jännittäen peruslyöntiäni. Kämmentä en uskaltanut koko ottelussa lyödä voimalla. Suurimman osan pisteistäni sain syötöllä. Ykköseni pysyi kovana kentässä ja vastustaja tuhri niitä paljon, vaikka ehtikin reagoida niihin. Ei ollut varmaan tottunut kovien syöttöjen palauttamiseen. Lentopelini toi kaivattuja onnistumisia. Eka erä meni kuitenkin tasaisesti 4-6 Matiakselle.
 
Toisessa erässä sain vielä enemmän syötöillä aikaan ja jotkut pelit tuli nopeasti mulle. Sitten kun vastus hermoili vähän oman pelin kanssa, erä tuli 6-1 mulle. Viimeisessä mentiinkin tasatahtiin ilman kummankaan pitkää pelin hallintaa. Erän lopulla Matias alkoi näyttää hermoilun merkkejä, kun en tahtonut antaa periksi. Tie break tuntui tulevan kotiin, vaikka vasta 4. ottelupallo toi tuloksen 7-5. Yli 2h meni ja halli oli pimentynyt muiden kenttien osalta. Nukkumatin kanssa ei joutunut vääntöön parin kaljan jälkeen.
 
Seuraavan illan vastus, Akseli Pesonen, oli samanikäinen mutta hieman varttuneempi kuin edellinen junnu. Pelityyli ja -taitokin oli lähes identtinen Vainion kanssa. Hänellä oli kuitenkin vähän enemmän voimaa lyönneissä ja parempi verkkopeli.
 
Oma pelini alkoi aivan päinvastoin kuin edellinen. Sain yllättäen rennon peruslyönnin toimiin ja jopa juoksutettua kaveria(!). Sen sijaan ykkössyöttöpä paukkui ekan erän verkkoon ja surkea verkkopelini söi itseluottamustani. Eka erä turhan selvästi 2-6.
 
Toisessa erässä pakotin ykköseni ruutuun, mutta se ei tuonut ihmeempiä tuloksia. Kus lisäksi peruslyöntini muuttui samalla jännäämiseksi ja lentopeli oli totaalisen hukassa, olisi kohtuu tasaisen pelin esittäneen Akselin häviö ollut vääryys. Pientä hermoilua sain pojalle aikaseksi toiseen erään, mutta 5-7 lukemat taululle ja kotiin.  
 
Jaa niin se syöttö.. Tähän asti mulla on ollut vaikeuksia rytmin säilyttämisessä. Joulun maissa muutin 2-vaiheisen liikesarjan (1: pallo ylös, paino taakse; 2: paino eteen ja lyönti) 1-vaiheiseksi. Lähden takapainoisesta asennosta ja pyrin yhdellä etenevällä liikkeellä nostamaan matalamman pallon ylösnoston ja lyömään sen lakipisteestään. Tällä yksinkertaistuksella olen saanut ykkös- ja kakkossyötön tasaisemmaksi ja siten tehokkaammaksi.
 
Seuraavat pelit toivottavasti Teneriffalla ja massalla…