Pariisi Bon, Masku Non

Massakautta on treenattu varsin vaihtelevissa merkeissä. Ensin kesälaitumille pääsy tuntui loistavalta lyöntien sujuessa treenatessa. Sitten on koettu myös lyöntivireen katoamista ilman kilpailupainetta. Syöttöä olen taas muuttanut ehkä aavistuksen korkeammalle heitolle ja ykkösen pyrin lyömään aina lievällä kierteellä. Näin se on ruvennut taas sujuun melko hyvin. Kakkonen on pysynyt kuosissaan.

 

Kesän toista massaturnausta olin odottanut kuin kisu kermaa. Lähdin kadottamaan kuitenkin lyöntivirettäni penkkiurheilureissulle Ranskan avoimiin ja beach volleyn world tourille Italian Rosetoon. Kuvia koko reissulta on tuolla: http://travelog.uberblog.com/viewwholearticle.yatta?articleID=7637&userID=527 

 

Pariisiin saavuin matsien puolivälierävaiheessa. Ekana päivänä menin kyttäilemään lippuja Roland Garros’lle, mutta niitä tarjottiin vain mustasta pörssistä satasen hintaan. Toiselle päivälle olin tilannut netitse lipun päästadionille kuukausia sitten 50e hintaan. Siellä näinkin pari miesten matsia ja sekanelurin. Lisäksi seurasin sivukenttien legendojen neluria, poikien neluria ja  pyörätuoleiluakin.

 

Nadal väsytti matsissaan Djokovicin keskeytyskuntoon. Miehen liikkumista ja lyöntien puhtautta oli ilo seurata välillä sivultakin. Novak pelasi myös hyvin muttei mahtanut vahvemmalleen mitään. Toinen matsi Ljubicic – Bennetteau oli selvempi ja Bennettaun tuntui pelaavan väärällä tasolla.

 

Kolmas pääkentän matsi oli kiinnostava sekaneluri B. Bryan/Navratilova – Paes/Kirilenko. Itse peli oli kyllä aika selvästi jenkeille. Bryanin syöttöjä kun pieni Kirilenko ei juurikaan kyennyt palauttamaan. Navratilovalla oli kyllä tekniikka erinomainen, vaikka jalat venyivät enää sipsutukseen juoksemisen sijasta .

 

Legendojen nelureissa pääsin seuraamaan McEnroen, Nastasen, Vilasin ja Järrydin hauskuttelua. Varsinkin Clerk/Nastase pari kunnostautui vaihtamalla usein osia pallopoikien ja katsomon leidinkin kanssa. McEnroen syöttö on kaunis!

 

Päivän urheilullisinta antia oli poikien totinen neluri Bajev/Vaic – Jebavy/Poolipnick. Tasasta ja tasokasta vääntöä kesti 2.5 tuntia ja tunteenpurkauksilta ei säästytty. Ottelupallossa leveäksi iskenyt Poolipnick laittoikin toisen pallon melko kauaksi kuuseen tappion koitettua.

 

Ohessa on pari kuvaa Roland Garroolta. Niistä olen tutkinut ettei Philippe Chatrier -areena vedä edes kymmentä tuhatta. Webbisivuillaan ja eurosportilla kun juhlivat aina 15 000 katsojalukemilla. Mukavahan tunnelma tuolla kyllä oli vaikka televisiolajihan tuo paremmin on, jos matsi ei ole sytyttävä. Kisakylän meininki oli kyllä ihan kokemisen arvoinen vaikken tutkannutkaan syöttöäni.

 

Älä mene Maskuun, siellä pannaan paska taskuun

 

..on omituinen sanonta, mutta sitä oli pelinikin. Heti kotiin paluun jälkeen olin ilmottautunut Raisionturnauksen D-luokkaan ja sain kerran treenattuakin loman jälkeen. Ekat pelini oli Maskun hiekkatekonurmella, jonka tasaiselta näyttävä pinta tuottaa kyllä pettymyksen pelatessa. Ekan kierroksen junnu oli ekaa kertaa liikenteessä eikä kyennyt palauttelemaan palloja yhden geimin vertaa.

 

Toisella vastaan tuli hänen isoveli, J-P Laine, muistaakseni. J-P:llä oli hyvin kierretyt peruslyönnit massalle, mutta syöttö kierteetön kova tai kukku. Stopparia ei tainnut häneltä irrota ollenkaan. Hiekkatekonurmi hämää kyllä tasaisella ulkonäöllään, sillä hiemankin kasautunut hiekka aiheuttaa runsaasti virhepomppuja. Lämmittelypallottelun jälkeen peruslyöntini vielä kulkivat mutta pikkuhiljaa lyhyet pallorallit alkoivat päättyä mun virheeseen. Ekaa erää johdin 4-1 kunnes kaveri pääsi peliin mukaan ja meni 5-4 johtoon. Sitten skarppasin ja voitin 7-5.

 

Toinen ja kolmas erä meni sitten päinvastaisella juonella mutta heikommalla pelin tasolla. Olin häviöllä toisessa 1-4, kunnes kavensin 3-4, mutta paukut loppu: 3-6. Kolmannessa olin taas alakynnessä 1-4, josta  tasoitin 4-4:ään ja hävisin 4-6.

 

Vikapomppuja ja lomareissua on syytettävä heikkotasoisesta peruslyöntipelistäni; molempien tehdessä virheitä pysyi pallo rallit lyhyinä ja helpot virheeni lisääntyivät molemmilta puolin lyötynä. Lentolyöntinikään eivät tutusti uponneet ja ykkönen vaihteli liikaa, mikä olisi voinut olla avain voittoonkin. Matsin lopulla yritin pakottaa itseni lyömään rennosti ja kovaa kämmenellä kipsin sijasta mutta sitten iski epäonnikin kun J-P voitti kaksi palloa samassa pelissä verkon kautta pujautuksella . Miehellä oli kyllä yritystä ja asennettakin, joten ansaitsi kyllä voittonsa. Olisinpa vain päässyt kokeileen seuraavan kierroksen massakenttää… Matsi kesti melkein 3 tuntia, mutta ei rasittanut juurikaan, koska pallot oli lyhyitä. Vettä menee muuten 3 litraa siinä ajassa. Ensi turneeseen vois olla viisaampaa mennä C-luokkaan niin tullee vastaan parempaa kenttää(?) ja helpommin vireen säilyttäviä palloralleja. Tai sit jos vaan treenais ton peruslyönnin sinne selkäpiihin