Tampereella C-luokassa oli luvassa erittäin mielenkiintoisia vastuksia. Itseluottamusta uhkuen luulin kepittäväni vähemmän pelanneen n. 50-v Rene Jussilan ja sen jälkeen pääseväni 12v SM:n Ellaa Leivon kyytiin. Utopistista oli sensijaan haaveilla seuraavan kierroksen vastuskesta, naisten racketlonin maailmanhuipusta, Susanna Lautala-Näykistä, kun pelini oli heti alkuun aivan syvältä. 
Rene oli tyypillinen vanhemmalla iällä innostunut tuuppaaja, jonka lyönneissä oli lyhyt swingi ja vähän kierrettä.. ainakaan ylös. Syöttökin oli kierteetön, mutta ykkönen tuli kovaa ja korkealta kenttään, mikä tuotti aluksi vaikeuksia. Rene kuitenkin liikkui riittävästi ja käytti vahvuuksiaan kuten verkkopeliä järkevästi. Pallot oli jo ainakin yhden matsin vanhat, joten matalat ja hitaat pomput kirvoittivat vanhan kunnon kämmenkoomani eloon jälleen. 
Kun lisäksi syöttöni oli aivan kateissa ja rystylläkään en saanut tarpeeksi painetta pallojen hitauden vuoksi oli kaikki merkit oikeaan via dolorosaan. Murtoa en saanut kaverilta kertaakaan, vaikka kaikki gamet oli tasaisia. 3-5 tappiolla sain monta murtopalloa onnistumatta ja erätappio tuli. Yritystä mulla taisi olla liikaakin päätellen kahdestakin tiikeriheittäytymisestä erään pallon aikana 
.
.Toisessa erässä lyöntini jatkuivat huonoina, varsinkin syöttöni. Rene huononsi myös omaa ykköstään, mutta vain erän alun pysyin kyydissä. Numeroita tasaisempi matsi päättyi 2-6 erätappioon, mutta kesti yli 1.5 tuntia. 
Syitä olen taaskin löytänyt huonoon vireeseeni. Matalien ja hitaiden pomppujen lisäksi huono valmistautuminen lienee osasyyllisenä herkimpien lyöntieni katoamiseen. Viikon ainoan tennistuntini vietin samana aamuna parin baari-illan jälkeen, eikä 2h ennen matsia vedetyt tunnin junanokosetkaan varmasti edesauta vireystilaa. Uusi ihastukseni, babolat aero blast nimeltään, tuntui aamuisessa koeajossa houkuttelevan vieraalta oman banjo-kultani, Fischerin rinnalla. Ehkei sorvin ääressä kannata kuitenkaan haaveilla muista työkaluista, vaikkei aina sweet spottiin osukaan. 
Joka tapauksessa ilmottauduin vielä D-luokkaan peruuttaneen tilalle, mikä aiheutti vielä huonompia otteita ja seuraavan suunnitellun kisareissun korvauksen harjoittelemalla. Eli uudet 40e lisää kannattamaan TATSin junioritennistä (toivottavasti ei seniori-) ja vastaan taas seniori-ikäinen Voitto Marjelund. Kisapäivien välisen valmistautumisen käytin "minulle niin läheisillä harrasteilla" kuten sukulointi ja pappa-Ladan elektronisen ruiskun seossuhteen säätö. 
Voitolla oli vielä kehnommat pingislyönnit kuin Jussilalla, jotka eivät tulleet monesti ollenkaan ruutuuni ja verkko- ja syöttöpeli melko alkeellista. Mutta kas vain, tästäkin ottelusta voi saada vaikean. Syöttöni jatkui hakuammuntana; taisin vetää parikin vuoroani pelkillä kaksareilla 2-4 häviötilanteeseen asti. Sitten 5-4 tilanteessa sain vihdoin syöttörytmini kuntoon ja pelini vapautui 6-4 erävoiton myötä. Toisessa erässä syöttöni oli hyvää ja kämmenenkin sain peliin mukaan, joten se tuli melko vaivattomasti mulle 6-1. Pallot olivat uusia, mikä tuntui selvästi edelliseen otteluun verrattuna. 
Seuraavalle kierrokselle sain vastaani hyvin tuntemani seuratoverini Ari Saaranluoman, n. 40v. En kuitenkaan niin hyvin tuntemani, että olisin selvää tappiota osannut odottaa. Ari syötti loistavasti, enkä ollut kokenut korkealle pomppaavaa vasurin kierrettä rystylleni koskaan. Tosin olin kerran voittanut hänet helposti ulkona ht:llä, jolloin hän teki virheitä rystyltä, eikä syöttö ollut paha. Nyt ykkönen pysyi koko matsin pahana ja peruslyönnit melko kovina ruudussa. Kovasti kierrettyä kämmenpuolta sopi jopa varoa.
Ekassa erässä jäi hänen syöttönsä murtaminen haaveeksi. Omissa syötöissäni oli taas ykkönen hukassa ja kakkosellakin tuli virheitä. Syötönpalautuksiin pääsin rystyllä käsiksi, mutta osuma oli usein alapokassa. Palautukseni oli poikkeuksetta korkeita, joista Ari ratkaisi niiden jäädessä verkolle. Ari sai murtonsa 2-3 tilanteessa ja vei erän nopeahkosti 3-6. 
Toisessa erässä odotin syöttöni rytmin löytyvän, vaan se jäyksityi entisestään. Oma tsemppini peruspelissä ja murto ei auttanut vaan Ari vei
erän 2-6. Kämmenlyöntini ei tässäkään ottelussa päässyt parhaimmilleen ehkä lyhyiden rallien vuoksi. Yllättävää oli, että tein useamman virheen myös rystyltäni hätiköidessäni ratkaisua. Onneksi en kuitenkaan hävinnyt huonolle
Jyväskylää emme tällä viikolla näe, toivottavasti emme kupitteluakaan, mikäli lyönti halutaan takaisin 
Palloukko 