
Toukokuussa otettu magneettikuva polvestani oli vielä niin turvoksissa räjähdyksen jäljiltä, että parikin tohtoria meni vipuun ja masensi mut noin tusinalla vamman määrällä kuvaustuloksissa. Leikkaamaan suostunut gurumpi ortopedi Jussi Rantanen sen sijaan lohdutteli, että vammat on liioteltuja. Lopulta n. 1,5kk turman jälkeen polven sivuside oli arpeutunut aivan ehdaksi kävelyyn ilman polvitukea ja tähystysmonitorista sain seurata vain eturistisiteen uudelleen asennusta ja ulomman kierukan jonkinnäköistä tuupintaa. Leikkauksen jälkeen en kaivannut kipulääkkeitäkään seuraavana päivänä ja kainalokeppejä en viistinyt kantaa mukana enää seuraavalla viikolla. Paraneminen tuntuu siis ripeältä.