Tämä olisi jäänyt kirjoittamatta, jos Aussien avoimen olisi vienyt Fedex. Mutta koska unelmafinaali Nadal-Federer (kiitos Murrayn ja Djokon kompastelun) päättyi tismalleen odottamallani tavalla, sallittakoon pieni ylistyspuhe.
Viime Wimpelin finaalista kirjoitin, että miestenniksen hallitsija vaihtui lopullisesti. Suurin perustelu oli Nadalin ylivoimainen psyyke varsinkin Federeriä vastaan. Lisäksi Nadalin fyysisistä kyvyistä ei kalpene Fedexille enää mikään muu kuin hänen syöttönsä ja ehkä lentopeli. Ja nekin ovat parantuneet selvästi. Siksi ällistyin, kun Federeriä pidettiin selvänä suosikkina Australian finaaliin. Nadalista tarjottiin lähes 2.5 kertoimia, kun minulle olisi riittänyt 1.8 pelaamiseen. Federerin eduksi katsottiin hänen lepopäivänsä vastaan Nadalin 5.15h kestänyt semifinaali ja ilmeisen ylivoimaiset otteet Del Potroa vastaan (jota minä en nähnyt). Nadalin "vaikeudet" Verdascoa vastaan katsoin minuutti minuutilta ja se oli Verdascon huikean pelin takia historiallisen tasokas ottelu. Federer olisi saanut molemmilta kylmää kyytiä. Viidennen erän henkinen rutistus vakuutti minut jälleen Nadalin keskittymisen ylivoimaisuudesta. Hän parantaa peliään tiukassa paikassa, kun normaaleilla urheilijoilla se huononee tällaisessa taitolajissa.
Finaalissa Federeriä vastaan ei Nadalin robotiikkaa tuntunut semifinaali painavan. Lisäksi kun psyyke tuntuu olevan tässä urheilulajissa merkittävimmässä roolissa kuin missään muussa, ymmärtää Federerin itkun hopeapallilla. Kun viides erä koitti, matsi kääntyi yllättävänkin selvästi espanjalaiselle. Federerin hermoilu näkyi helppoina virheinä ja pikku suunsoittona. Espanjalaisen Nadalin voitontahto ja sveitsiläisen höveliys kilpailutilanteissa tuntuu kertovan maiden urheilukulttuuristakin jotain. Samalla kun Nadal on noussut huipulle maailman arvostetuimmasssa yksilöpalloilulajissa, on Espanja voittanut yllättäjänä sekä jalkapallon että lentopallon EM:n. Sveitsin urheilusta taas wikipedia ei kertonut juuri mitään. Pitäisiköhän minunkin käydä siellä Epsanjassa joskus..
P.S. Turnauksen taitavin suoritus oli Taikuri Santoron käsiala; mies löi stopparin syöksymällä ja mailaa lopulta heittämällä ja onnistui palauttaan pallon vastustajan puolelle niin, että se pomppasi takaisin ilman lyöntiä.