Kultareuna Suomen suvessa

Välillä on pakko luoda uskoa itseensä kirjallisesti, kun neljän kauden avausottelun rämpimisen jälkeen pelasin HYVÄÄ tennistä. Kaikissa neljässä ensimmäisessä matsissa on ollut kämmen ja syöttö hukassa. Yksi matsi oli yliopiston sisäistä "puulaakia", josta ei mainittavaa menestystä paitsi tasapeli.

Viimeisin matsi oli myös yliopiston liigaa, ja vieläpä vieraammalla Impparin sisäkentällä, mutta se sujui. Vastassa oli kokeneempaa tuuppaajaa, joka piti pallot ruudussa. Otteluaika oli tunti tai 8 peliä. Näistä lähtökohdista piti minun saada hyökkäävät lyönnit heti kuntoon. Vähän vieraampi alusta massaan verrattuna palautui kuitenkin äkkiä mieleen, samoin eteenpäin lyötävä kämmen. Hallissa syöttäminenkin tuntuu aina helpommalta kuin ulkona. Niinpä sain ykkösen ruutuun alussa lähes poikkeuksetta, eikä kaksareita tullut matsissa yhtään. Jos olisin hieman vielä suunnannut syöttöä kulmiin, olisin tehnyt enemmän suoria pisteitä sillä. Peruslyönnit toimi alusta asti ja sain painostettua koko ajan. Rystyltä sain winnereitäkin, mutta kämmeneltä toki muutama virhe liikaa. Verkkopelini oli ehkä tutun aneemista, mutta pari vakuuttavaa smashia innosti. Olisinko jopa pitänyt kaikki syöttöni ja voitin 8-4. Aiemmilla peliesityksillä olisin varmaan hävinnyt. Rahasta ei tässä puuliigassa pelata, mutta kilpailujännityksen hallinta tuntui mukavalta pitkästä aikaa. Tästä on hyvä lähtee Asiaan ja juhannuksen viettoon.

Advertisement

Kadonneen kämmenen metsästys, jatko-osa N

Espoon Tapiolan Tennispuistoon lähdin tavoitteet lähes nollassa viime fiaskon jälkeen. Toivoin kuitenkin peruslyöntieni löytyvän edes siedettävästi. Lisäksi olin treenannut syöttöä syvemällä ponnistuksella. Kentät ja sää oli erinomaiset, mutta pelini aika toivotonta..

 

Ensimmäinen vastukseni oli oikein mukava, Hankenin käynyt Thomas Sjöstrand, n. 30v. Mukava hän oli myös siksi, että antoi minun voittaa hirveestä lyöntikipsistä huolimatta. Thomasilla oli ihan tenniksen näköinen tekniikka, mutta jostain syystä maltti ei riittänyt pitään palloja kentässä. Itse huomasin, ettei varsinkaan kämmenlyönnistäni tullut muuta kuin eri korkuisia yläkierteitä. Pelit olivat tasaista pallottelua, joissa yleensä Thomas löi jossain vaiheessa pitkäksi. Varsinkin pelipallot olivat vaikeita hänelle ja erä tuli aika helposti minulle 6-2. Olin kuitenkin levoton, koska en päässyt missään lyönneissäni tyydyttävälle tasolle, jolloin vastustaja voisi tulla koska vain ohi hieman parantamalla. Syöttöni totaalinen hukkuminen oli kuitenkin suurin yllätys, koska sitä olin eniten petrannut viikon treeneissä.

 

Toisessa erässä Thomas alkoi pitään lyöntejä ruudussa ja hallita peruslyöntipeliä. Itse kykenin piimäkädeltäni edelleen vain palautteleen palloja ilman painostusta. Hän oli menossa jo 3-1-johtoon 40-0-johdossa, mutta pelipallot eivät edelleenkään maistuneet miehelle. 3-3-tilanteessa tunsin edelleen olevani alakynnessä ja kiukuttelin lyöntieni takia. Loput kolme peliä tuli kuitenkin mulle Thomaksen lisätessä taas pitkäksi lyöntejään. Yllättäen 6-3 erä ja 2-0 ottelu mulle, mutta kipsivitutus jatkui. Muistin lyöneeni yhden hyvän kämmenen koko matsissa. Muut kämmenet lähtivät ennustamattomasti.

 

Toiseen matsiin Johannes Vehmasta, 15v, vastaan hain rentoutta Kallion saluunoista. Johannes oli varmempaa ja rauhallisemman sorttista junnua, jonka olisin voittanut vain parhaalla pelilläni. Pakotin peruslyöntejäni rennommiksi. Rystyn sainkin lähes normaalitasolle eli pystyin painostamaan sillä mutten läpilyönteihin. Johanneksen lyönnit oli syöttöä lukuunottamatta taitavia ja varmoja. Ensimmäinen erä meni hänen hallinnassaan 6-1, vaikka pelit olivat tasaisen tuntuisia. Harmikseni syöttöni oli yhtä kehno kuin eilenkin, enkä päässyt kurittaan lyhyttä vastaanottajaa.

 

Toisessa erässä pakotin itseäni rohkeampaan peruspeliin. Menin 2-1 johtoon parhaalla pelilläni, jossa löin jopa pari winneria ja useamman hyvä kulmalyönnin. Johannes ei tästä hätkähtänyt, vaan jyräsi peruspelillään 6-2 voittoon.

 

Vanha kunnon kämmenkipsi inkarnoitui molempiin kevään turnauksiini. Sitä ja syöttöä saan harjoitella huolella, jos aion yhtään menestyä. Itseasiassa jo tällä viikolla koin lievän elämyksen kämmentä lyödessäni; sitä lyödäänkin eteenpäin eikä ylöspäin! Kysy rystyltä vaikka. Joka tapauksessa kämmentä ei mennäkään metsästään suunnittelemaani Raision turnaukseen ensi viikolla vaan Hong Kongiin lomailemaan.