Lauantai aamun virettä klo 9 aikaan mittasin Aleksi Lageria, 15v, vastaan. Heräsin seiskalta lenkille, jotta olisin jotenkuten hereillä pelissä. Silti tälläkään kertaa en saanut itsestäni lähellekään parasta irti tasaista vastusta vastaan. 
Aleksilla oli aika varma tekniikka, muttei mitään erikoisen aseita. Rystyllä hän ei pystynyt edes painostaan, ja matsillemme tyypillistä oli rystypallottelu. Voittolyöntejä ei Aleksilta paljoa tarvittu, sillä minä hoidin virheet ratkaisuvaiheissa. Aleksin syöttö oli hyvin kierretty, muttei vielä vaarallinen.
Omassa pelissäni vain rystyni säilyi hyvänä läpi ottelun. Syöttöni oli enemmän taas verkossa, mutta joitakin pisteitä tein ykköselläni. Geimit oli läpi ottelun tasaisia, eikä puhdasta neljän pisteen peliä tainnut tulla kuin yksi mulle. Pallorallien juoni oli siis rystyltä rystylle, jota minä jokseenkin hallitsin. Ongelmani oli läpi ottelun vähälle tuntumalle jäänyt kämmen. Sössin järjestään etukentältä lyödyt viimeistelyt verkkoon tai yli kämmeneltäni. Toinen liian tyypillinen vaihtoehto oli nousuni verkolle ja Aleksilta yllättävän ulottuva kahden käden rystyohitus tai mun keskinkertainen lentopelimoka. Kämmeneni lisäksi psyykettäni koetteli tärkeiden pallojen häviäminen.
Näinollen Aleksi meni 5-1 -johtoon ennenkuin terästäydyin. Ensimmäisen erän Aleksi vei 6-3, mutta uskottelin peruslyöntidominointini kääntävän matsin mulle. Toisen erän 0-1- ja 2-3-tilanteissa käytiin todella pitkä Aleksin syöttövuoro, joissa todella mitattiin henkistä kanttia. Pisteet Aleksille siitä, että hänen pelinsä ei kärsinyt tiukoissakaan paikoissa vaan pääkoppa pelasi koko matsin ajan. Taistelin omien aatosteni kanssa ankarasti tauoilla. Hoin itselleni kannustuksia, mutta ajatukset loikkivat liian usein häviötunnelmiin, kun kämmenpelini ei tuntunut lähtevän toimimaan missään vaiheessa. 2-5-häviöllä uskoin, että tällaisesta on ennenkin noustu, mutta 4-5 tilanteessa Aleksi syötti ja peruslöi pallot riittävän varmasti sisään ilman hermoilun häivää. 6-4 toinenkin erä Aleksille ja menestyshaaveeni romahti aika ikävään tyyliin. Olisi ollut kiva kurittaa semissä Lehtosen Kaita, joka viereisellä kentällä väitti, että tappioni syy on kuuluva "tennissanastoni". 
Tappio sieppasi sen verran, että seuraavana lääkkeenä kokeilen ainakin viikon mittaista taukoa banjon varresta. Inspiraatiota haetaan kuitenkin Stockholm Openista, eikä saunapuulaatikossa näkynyt vielä Babolatin halkoja. 
Palloukko 