Kuukausittainen arkisto:syyskuu 2013

Lentiskatsomoon sivistyksen kehtoon

Koska lentismatkailua on taas luvassa, muistellaan erikoisinta lentopallokatsomoreissua, jonka olen käynyt. Siitä tekemäni postaus on näköjään linkin takaa kadonnut bittitaivaaseen, joten kerrataan muistinvaraisesti vuoden 2009 alun värikäs reissu.
Olin hommissa Kosovossa ja lomareissuja teimme monesti Skopjeen ja Kreikkaankin. Nyt kiinnosti Kreikan liigan kuuma kärkimatsi Thessalonikissa, johon pääsi puolessa päivässä Pristinasta. Aris Saloniki taisi olla paikallinen seura ja vastassa oli Olympiaikos Pireus. Joukkueiden tähdet olivat Ivan Miljkovic ja Magnus Nilsson (tai joku vastaava hyvä hakkuri Ruotsista).

 

Ensimmäiset haasteet tulivat matsin pelaamispäivän selvittämisessä. Se nimittäin vaihtui vielä samalla viikolla. Arisin kotisivuilla (tietty vain kreikaksi)  aikataulu päivittyi, muttei varsinaista pelipaikkaa. Sain päivitettyä lomapyyntöni sopivasti ja utelin Hospitalityclubin kautta lippuja ja pelipaikkaa Thessalonikilaiselta käyttäjiltä. Ko. palvelun käyttäjät ovat yleensä varsin auttamishaluisia, niin nytkin, mutta hänkään ei paikallisena saanut selville pelipaikkaa.

 

Eipä siinä, taistelupari ja annos seikkailunhalua matkakumppaneiksia ja bussilla Skopjeen, Makedoniaan. Skopjessa oli parkissa verovapaita ostoksia odottamassa kotiutumistamme. Kolmas matkakumppani halusi ulkoiluttaa BMW:tään ja heittää meidät moottoritietä Thessalonikiin. Moottoritie olikin hyvä ja sitä imeytyi baijerilaisen alle välillä aika haipakkaakin. Poliisi pysäytti kerran ja esitimme KFOR-merkkiset henkilökortit. Poliisisetä neuvoi käyttämään ajovaloja ja toivotti hyvää matkaa.

 

Ennen pitkää olimmekin Thessalonikissa ja meillä oli vielä pitkä ilta aikaa etsiä pelipaikka. Aloitimme seuran urheilukeskuksesta, jossa ainoat tietoiset ihmiset olivat kahvilassa. Sieltä saimme kyrillisiä koukeroita paperilapulle ja neuvon turvautua taksiin. Annoimme lapun taksikuskille ja ajoimme 10 min lähiöön, jossa palloiluhalli jo häämöttikin. Mellakkapoliiseja oli enemmän kuin katsojia tässä vaiheessa ja ehdimme ottaa neuvoa antavat paikallisessa.

 

Halli tuppautui täyteen, mutta tunnelma oli rauhallinen. Katsojia oli arviolta 1000-1500. Yleisö ei riehaantunut juurikaan, paitsi yhdessä vaiheessa, jossa alkoivat laulamaan yhtä aikaa.

 

Itse matsi taisi olla 3-0 kotijoukkueelle. Miljkovic väläytteli maailman ykköshakkurin taitojaan välillä. Ottelua ei keskeytetty yleisön takia missään vaiheessa, kuten tavallista Keikan seuduilla. Toki pientä laserpointterilla kiusaamista oli havaittavissa.

 

Ilta eteni rauhallisesti tupakinhajuiseen hotelliimme.

 

Seuraavana aamuna ajattelimme ottaa eksotiikan vuoksi junan Skopjeen . Suomessahan tämä menee niin, että ostat lipun luultavasti sähköisesti ja etenet junaan paikallesi istumaan ja toivot liikkumista aikataulussa. Tiesimme Skopjen junan aikataulun ja saimme liputkin helposti rautatieaseman tiskiltä. Sitten loppui opasteet, koska Makedonia taisi olla jonkinnäköisessä pannassa Kreikan samannimisen maakunnan takia. Eli viereistä maata ei tunnustettu väärän nimen takia tai jotain.

 

Juna löytyi kuitenkin virkailijan opastuksella, mutta laiturilla eikä junassa ollut edelleenkään mitään kylttejä päämäärästä. Vaunuja taisi olla jopa kolme ja lähes tyhjiä. Valitsimme vapaasti tyhjistä kabineteistä.

 

Yllätykseksemme saimme matkaseuraa lähi-idän suunnalta. Kolme nuorta miestä sanoivat olevansa Afgaaneja lomilla. Tuuheaa partaa nämä sissit eivät kuitenkaan kantaneet. Konduktööri tarkasteli heidän lippuja ja passejaan huomattavasti kauemmin kuin meidän KFOR-passeja.

 

Emme keskustelleet kovin syvällisiäkään poikien kanssa, kunnes he siirtyivät poliittisesti epäkorrektimpaan aiheeseen, nimittäin salakuljetukseen. He väittivät puuhaavansa moista ja perustelivat vielä koraanin avulla motiivinsa. En kauheasti epäillyt heitä tietäen Afganistanin roolin oopiumin tuotannossa. Afgaanit utelivat, tiedämmekö millaisia rajamuodollisuuksia on junassa rajakaupungissa. En osannut saatika halunnut neuvoa herroja yhteisten intressien puuttuessa. Konduktööri ohjasi heidät jäämään rajakaupungin kohdalla pois. En nähnyt, oliko heillä viranomaisia vastassa, vai mihin retki johti.

 

Pääsimme onnellisina Skopjeen tapahtumarikkaan vuorokauden jälkeen Kreikassa. Jokohan siellä olisi asiat kunnossa?

Yli-inhimillinen Nadal

Uudessa Tennis-lehdessä Timo Nieminen kiteyttää loistavasti kohtaamiensa historian parhaan tennislyöjän ja tämän hetken parhaan urheilijan piirteet:

Federeristä näki saman tien, että hänestä tulee jotain todella legendaarista. Hänellä oli upea tekniikka ja hänen osumaäänensä oli erilainen kuin muilla.

Nadalista näki, että hän oli jotain erilaista. Hänen silmissään oli täysin eläimellinen palo.

Nole onkin pätevä yhdistelmä Federeriä ja Nadalia ja pystyy huipputasollaan kaatamaan Nadalinkin. Häneltä puuttuvat heikkoudet. Mutta Rafa pelaa tennistä terveenä ollessaan yli-inhimillisesti, minkä Nole sai eilen kokea.

Suomalaisittain kaikista ikävin peliaika häiritsi hieman nukkumatin muodossa. Kyllä tämä vääntö oli vain pakko katsoa, jos 23-tuhantiseen katsomoon ovat eksyneet myös James Bond,  Jessica Alba ja Espanjan kuningatar.

Matsi alkaa heti käsittämättömän fyysisesti. Vain Rafan taktisesti lisäämät pitkin viivaa slaissit pitkänä Nolen rystylle sekoittavat yläkierrepommitusta. Pitkässä kaavassa uskon tämän lyönnin olevan raskaampi Nolelle vastattavaksi, sillä Rafan yläkierrerysty ei ole kyllin haavoittava. Lisäksi rytminmuutokset lisäävät Nolen helppoja virheitä, koska hän lyö suorempaa. Matsin lopulta Rafan winner/helppo virhe suhde on melkoinen 27/20, kun Nolen luvut menevät toisinpäin, tosin tuplaten suurempina.

Hurjan fyysistä matsia kuvaa tapa, jolla Nole aiheuttaa turnauksen ekat murrot Rafalle: Murtopallo kestää 54 lyöntiä ja seuraava murto 28. Ja nämä rallit eivät ole edelleenkään mitään kyttäilyä vaan täyttä hyökkäystaistoa! Molemmat pelaajat kirskuttavat kenkiään tällä alustalla lähes joka pallossa, mikä kertoo melkoisista jalkavoimista.

Matsin dominanssi vaihtelee melko usein, parin geimin välein. Rafa suoriutuu kuitenkin tyylikkäämmin henkisistä silloista huikealla psyykkeellään: Nouseminen 0-40 tilanteesta ei onnistu Nolelta. Tämä kertoo myös olennaisen kaverien erosta.

Rafa pelaa tiukat paikat paremmin ja syöttää Nolen breikkimahdollisuuksiin huikeasti. Neljännen erän alun jälkeen Nole tuntuu luovuttaneen nimenomaan henkisesti. Rafa ei anna täydellisen keskittymisen herpaantua hetkeksikään, ennen valtavaa tunteenpurkausta ekan matsipallon jälkeen. Käsittämätön soturi ja maailman paras atleetti!

Kesä purkissa taas

Tänä kesänä olisi ollut intoa ja aikaa pelata hyvääkin tennistä ja paljon. Treenaminen sujui ihan mukavasti ja mailanvaihtoprojektini tuntui oikealta liikkeeltä harjoituskentällä. Kisapelejä tuli kuitenkin toivottua vähemmän osaltaan siksi, että pelasin huonosti sekä siksi, että B-luokan turnauskilpailijoilta tulee useimmiten pataan kuin päinvastoin. Lisäksi välttelin pääkaupunkiseudun turnauksia em. syystä, enkä viitsinyt kauheasti matkustella maakuntiin. Niinpä kesän sunnuntaiaamuina en löytänyt itseäni kertaakaan aamulenkiltä -ainakaan valmistautumassa tennisotteluun.

Siirtyminen veteraani-ikään herättää myös tuntemuksia urheilun riemujen rajallisuudesta. Pienet vammat, niistä toipuminen sekä rasituksista palautuminen huomaa nyt selvempinä eroina nuoruusaikoihin. Välipäiviä kovasta fyysisestä harjoittelusta tulee enemmän.

Parhaillaan yhdyn sen menestyvämmän sveitsiläisen riemuun hänen pudotettuaan Andy Murrayn 3-0 katsomoon ja ojentelen kipeätä kinttuani. Pohkeen venähdys tai joku sellainen, mitä en ole koskaan ennen kokenut, tuli beach volleyssa rauhallisesti taaksepäin askeltaessa pehmeällä alustalla. Tenniksessä sensijaan en ole ikinä loukannut itseäni pienissäkään määrin, enkä edes rasitusvammoista kärsinyt. Ehkä jossain vaiheessa täytyy tyystin siirtyä tähän terveellisimpään tapaan lyödä palloa.

Pelillisesti tunsin menneeni eteenpäin, vaikka syöttöni oli koko kesän kehno. Luotan uuden mailan tuovan siihen helpotusta ja sisälle siirryttäessä syöttö onkin aina parantunut. Syyskuu mennee kyllä syysmasennusta parannellessa ennen kisakenttien korkkausta.