Kuukausittainen arkisto:heinäkuu 2015

Sama videona

Syöttö. Ei se ihan pahalta näytä omaan silmään. Tosin elastisuus on kaukana takana, jos sitä olisi joskus ollut.

Taivas sen pilaa

Sarjamatsia edeltävinä päivinä olin onnistunut harjoitellessa syöttämään jopa puolitoista tuntia ilman peräkkäisiä onnistumisia. Ja tämä tarkoittaa nimenomaan syötön rytmiä. Ja kun samana päivänä olin turnannut lyhyeksi jääneen beach volley -turnauksen, oli urheilun aiheuttama vitutus päivää kohden tapissaan.

Seuraavana päivänä olin kuitenkin käynyt bollaamassa hallissa sään takia ja syötön rytmi oli napsahtanut kohdalleen ekasta nostosta lähtien. Epätoivo unohtui muttei toiveet hyvästä ulkomatsista kuitenkaan.

Suomenlinnan ulkokenttä ja olosuhteet olivat kuitenkin hyvät kohdatessani Juha Voutilaisen. Hänellä oli suht terävät ja hyökkäävät peruslyönnit, mutta varsinkin rystykrosseissa tunsin olevani parempi prosenttitenniksessäni. Juhalla oli varmempi syöttö mutta verkolla hän ei vaikuttanut viihtyvän.

Eka erä eteni tasaisesti murrellessa kun en saanut syötöllä odotetusti mitään aikaan. Peruslyömiseni ja liikkumiseni oli kuitenkin hitusen varmempaa kuin Juhan. Voitin erän tiebreikissä 8-6.

Toisessa erässä jatkoin rytmitöntä verkkoon syöttelyä. Välillä se nauratti, välillä se hääti herkkäkorvaisen lapsiperheen, joka eksyi Suokin ”stadionille”. Erä eteni periksiantamattomasti, mutta syötöstäni en saanut apuja kuin ehkä yhdessä geimissä. Olin 3-5 tappiolla, kun mursin Juhan syötön ja pidin omani. Juha vaikutti luovuttavan voiton minulle, kun sain kolme peliä nopeasti hänen turhautuneilla virheillä. 6-5- tilanteessa kun olisi pitänyt syöttää matsi kotiin, Juha onnistui helppoon murtoon.

Tie-breakissa pallot kääntyivät Juhalle ja annoin varmaan pisteitä kaksareillakin. 2-7, ja jatkoimme ottelutiebreikillä kymppiin. Pistetahti jatkui samana ja turpiin tuli 4-10.

Olin huonompi juuri syötön verran mikä kismitti koko 2,5-tuntisen taiston. Onneksi osasin odottaa tätä koettelemusta ja nykyään kestovitutukselle pystyy hymyilemäänkin. Sain myös jossain spurteissa krampin merkkejä pohkeeseen, mitä tuttavuutta ei olekaan voisin ollut. Nyt olen unohtanut tennistä viikon Kreikassa, joten innolla uusia ( vanhoja) haasteita kokemaan!

Beach Tenniksen SM-turnaus

Sarjatenniksen peruuntuessa pääsin pikakomennuksella beach tenniksen Hietsun turnaukseen. Se oli luokiteltu ITF:n alimman tason turnaukseksi ja samalla oli SM-titteliä tarjolla parhaalle suomalaisparille.

Parina minulla oli 16-v Nuutti Jokinen, jonka kanssa en ollut ikinä pelannut. Nuutilla oli hyvät lyönnit ja syöttö. Lisäksi, kun kaverilla oli hyvä pelikäsitys, niin pelimme synkkasi heti alusta. Hän sai enemmän palloja, mutta teki myös paremmilla tehoilla pisteitä. Voitimme vakuuttavasti suomalaisen parin 6-1, 6-1.

Seuraavalla kierroksella vastaan tulikin virolainen pari, joista toisen maailmanranking oli ensimmäisellä sataluvulla. Saimme pelipalloja, mutta ei pelejä. Kavereilla oli turhan varma viimeistely ja pallorallien lyhyyden takia teimme itsekin huonompia osumia.

Turnaus oli kuitenkin kiva tapahtuma, kun sääkin suosi. SM-tittelit meni normi tenniksessä parhaiten pärjääville, joilla oli vähän beachtenniskokemusta. Tässä lajissa kun ehtii tennispelaaja kehittää turnauksen sisälläkin peliään paljon. Koko turnauksen finaalissa oli Baltian parit, joista toiselle hävisimme.

Kuva: Sanna Kaisla-Jokinen