Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2015

Tuuppaamalla tappio sieppaa

Pitkästä aikaa pääsin tosi peleihin Myllypuroon B2-luokkaa ja vastuskin oli ihan voitettava ja kerran jo voitettukin, Niko Kyrklund. Nikolla oli hieman kulmikkaampi ja suorempi lyönti ja varsinkin yhden käden rysty vaikutti epävarmemmalta painostuksen kohteelta. Niko on kuitenkin äärimmäisen nopea puolustuspalloissa. Tämä ja huono vireeni kävi kohtalokseni, kun vielä olosuhteet olivat hyvin hitaat voittolyöntien tekemiseeni.

Alku oli helppoa Nikon heikon vireen takia. Olin äkkiä 3-0 johdossa Nikon virheillessä. Pian hän sai palloja ruutuun ja tuli peliin mukaan. Tunsin kuitenkin hallitsevani peliä ja hoitavani homman rutiinilla tiukoista numeroista, 7-5, huolimatta.

Niko vähensi kuitenkin virheilyään ja siirtyi enemmän slaissille rystyltään. Pääsin näin paljon hyökkäämään, mutta jo alussa pehmeät pallot ja hidas plexipave aiheutti sen, etten oikeasti saanut tarpeeksi painetta Nikon raivokkaiisiin puolustuksiin. Olin 3-0- häviöllä toista, kun tajusin, että kovilla peruslyönneilläni aiheutan enemmän hallaa itselleni kuin vastukselle. Aloin lyömään hiljemmin, pääasiassa kaverin rystylle ja pääsin hänen epävarmemmen rystyn takia tasoihin 3-3. Ongelmana hiljaisemmassa lyömisessa oli kuitenkin lyöntituntuman katoaminen eli kipsaus. Aloin varomaan yläkierrerystyä ja löin sitä verkkoon ja leveäksi. Kämmenellä kipsi aiheuttaa kierteen lisäystä, mutta heikolla ajoituksella ja huonolla osumalla. Lisäksi pääsin paljon verkolle, mutta tuhrin monta huonoa lentolyöntiä heikolla osumalla. Stoppariyrityksenikin oli aivan katastrofeja. Jos sain ne verkon yli, ehti Niko niihin leikiten. Tiukkojen geimien jälkeen Niko piti loput pelit taistellen ja vei erän 6-3.

Oma syöttöni pysyi kohtuullisesti ruudussa koko ottelun ajan, mutta rytmi oli senverran hukassa, etten ässien tekoon saanut voimaa. Nikolla oli syöttö heikommin ruudussa, mutta se tuntui kohenevan loppua ja tärkeitä pisteitä kohden. Kolmannessa erässä psyykkasin itseni keskittymään jalkojen ja kierteen käyttöön, vaikka tärkeintä olikin pitää pallot pitkänä ja vain hieman rystypuolella. Hyökkäämään pääsin edelleenkin, mutta ilman tehoja. Kolmannessa erässä Niko pääsi 2-0-johtoon, mutta tulin tasoihin. Sitten syöttöjä pideltiin 4-5-tilanteeseen asti, kunnes tähtikuviot ja Nikon rohkeus ratkaisupaikoissa poiki murron ja matsi ohi 2,5h hikoilun jälkeen. Muuta hyvää muisteltavaa ei sitten tästä matsista jäänytkään kuin pitkällinen liikuntasuoritus.  Enpä ole ennen joutunut hiljentämään lyöntiä ja silti häviämään, mikä ei kyllä miellytä.

Tenniksen harjoittelu

Jakke on siirretty naftaliiniin ja harvinaisen tyylikkäästi siirtyikin. Toivottavasti pääsen ottamaan joskus mittaa Selänteestä. Lupaavan oloinen nuori. Ainakin suustaan.

Jakken manttelinperijää kaksinpelin puolella saadaankin sitten odottaa. Oma luotto on Patti Niklas-Salmisessa erottuvan kämmenen ja syötön takia. Muita mieleenpainuvaa lahjakkuutta en ole Suomen junnuissa nähnyt, mutta en ole toki montaa nähnytkään. Seuraavia paria treenivinkkiä saavat kuitenkin seurata myös muut kuin juniorit. Näkemykseni on ehdottoman subjektiivinen mielipiteeni.

Aliarvostettua tenniksen harjoittelussa:

  1. Jalkapallo. En ole tainnut nähdä yhtään todella nopeajalkaista suomalaista huippupelaajaa naisten ja miesten kärkipelaajamme jälkeen. Miksi? Itse veikkaan, ettei nopeutta jakseta harjoitella tenniksen lyömisen lisäksi. Lyöntisuorituksessa nopea jalkatyö ei paranna niin johdonmukaisesti lyömisen tulosta, että pelkkä liikkeestä lyömisen harjoittelu nopeuttaisi pelaajan. Sensijaan, että pelaaja ehtisi parempaan asentoon lyömään, hän oppii ehkä lyömään paremmin kurkottamalla. Tätä näkee junnuilla varsinkin verkolle liikkumisessa. Toisin on esim. jalkapallossa; siinä nopeat jalat johtaa suoraan parempaan pallonhallintaan. Siksi olisi motivoivampaa treenata jalkapalloa niin pitkään että siinä alkaa koliseen sukille liikaa.
  2. Seinä. Voittaa hinta-laatusuhteeltaan tykin ja valmentajan. Sitä vasten voi harjoitella kaikkia lyöntejä yksin. Monessa puhelimessa on ominaisuus, jolla videoida suoritus. Vertaa youtuubissa Rogeriin tai kysy muilta kavereilta kommentteja. Tässä esimerkkinä iskulyönnin harjoittelua: 
  3. Pehmopallo. Lapsethan tällä jo pelaavatkin, mutta onko näkynyt aikuisaloittelijoilla? Maksavatko he mieluummin valmentajalle, joka lyö jonossa odotteleville korista palloa ilman kierrettä? Pallo on helpompi hallita ja sitä lyödään samalla tekniikalla kuin vaikeampaa palloa. Got it?
  4. Videointi. Myöskin halvempaa kuin valmennus.

Yliarvostettua:

  1. Tykki. Kokeilin kerran lyömistä flättiin palloon, joka tulee paikallaan olevasta putkesta. Ehkä sillä oppii hyvinkin lyömään flattiin palloon, joka tulee putkesta.
  2. Varusteet. Eli mailat ja jänteet, jopa pallotkin. Näistä jutellaan ja syytellään aivan liikaa. Minäkin. Toki kisatilanteessa on turhaa antaa tasoitusta huonolla valmistautumisella.
  3. Valmentajat. Tähän olen sopivan jäävi sanomaan yhtään mitään, koska en ole oikein koskaan ollut aktiiviurallani tavoitteellisessa valmennuksessa. Sensijaan olen nähnyt paljon turhan näköistä pallonlyöntiä korista lyötyyn palloon ja esimerkiksi kentän muuntelua aivan muuksi kuin tenniskentäksi. Uskon vahvasti vain pelinomaiseen harjoitteluun, kun perustekniikka on kehittynyt. Myös ammattilaiset pärjäävät usein ilman teknistä valmentajaa. Lisäksi harjoitus-/vastustajasi on varmasti seurannut tekemisiäsi silmä kovana viimeksi, joten paras analyysi pelistäsi pitäisi saada häneltä.