Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2016

Pitkästä aikaa iloinen turnausmatka maakuntaan

Yläkautta syöttöä lähdin testaamaan Kouvolan MB3-luokkaan, vaikka viimeksi tuntui, että Kouvolan turismi ei yhden päivän käyntiä enempää ansaitse. Nyt tuli kuitenkin muistoihin vanhat kunnon C-luokan maakuntareissut, joissa pelit jatkui sunnuntain puolelle ja lyöminen sujui hymyssä suin.

Ensimmäisellä kierroksella vastustajallani Jani Haimilla oli todella hätäinen tyyli. Kämmen lähti kovaa ja virheillen, rysty vähän hiljempaa mutta myöskin riskillä. Myös syöttötyöskentely oli huoletonta ja välillä pelottavan kovaa. Ensimmäiset pelit tuli varsin nopeasti mulle, kun vain palauttelin jotenkin Janin tuhrittavaksi. Hän oli kuitenkin nopea ja hyvä lyömään lyhyistä, joten paras taktiikka oli vain antaa hiljaisia keskelle. Erä tuli aika nopeasti 6-0. Olin syöttööni kohtuu tyytyväinen, vaikken ihan ykköstä rytmiin saanutkaan. Virheitä tuli kuitenkin vähän, eikä verkkoon ollenkaan.

Toinen erä oli hieman tiukempi, kun Jani alkoi saamaan välillä armottomia hyökkäyksiään ruutuun. Oma varmuuteni ja rytmin vaihteluni oli kuitenkin myrkkyä hänelle ja vein tärkeät pallot. Mukavana pikku muistona voitin yhden pisteen syöksyllä lentolyönnissä. Erä 6-2 ja turismia Lappeenrannan lauantaiyöhön.

Sunnuntain semissä sain vastaani Janne Nykoppin. Urheilullisella vasurilla oli hyvin kierretyt peruslyönnit ja syöttö ja erittäin nopeat jalat. Tuntui, ettei mun lyönneillä pysty winneriä tekemään hitailla kentillä ja verkolle hän ehti nopeammin kuin pallo. Niinpä yritin pitää vain pallon pitkällä ja vähän heikommalla rystyllä ja katsoa mitä tapahtuu. Janne syötti alussa hyvin ja itse vähän huonommin. Tässä matsissa en saanut oikein ykköstä rytmiin, mutta siitä huolimatta sain etenkin alussa vaihdeltua suuntaa ja kierrettä toivotunlaisesti. Hitaatkin, mutta vaihtelevat syötöt tuottivat vaikeuksia Jannelle. Erä meni kuitenkin hänen hienoisessa hallinnassa. Pitkät peruslyöntipallottelut oli mukavan uuvuttavia. Erän puolivälin jälkeen Jannelle tuli heikompi jakso, ja hän löi pari erää palloa verkkoon. Pääsin mukaan taisteluun erävoitosta. 4-5-tilanteessa hän löi itseään jalkaan ja ontui sitä pelin ajan. Luulin ontumista krampiksi ja pyrin pidentämään entisestään palloralleja. Janne vei kuitenkin niukasti pitkän pelin ja erän 6-4.

Toisessa erässä pallorallit tuli entistä pidemmiksi, vaikkei kumpikaan osoittautunut väsymisen merkkejä. Kävin kahdessakin lentopelitilanteessa tantereessa ja rystynen aukesi, mikä vei hieman keskittymistä. Taisin Jannen heikon hetken ansiosta päästä 5-4-johtoonkin, mutta Janne vei 2-tuntisen mittelön 7-5. Matsi oli kuitenkin tosi kivaa ja tiukkaa vääntöä, vaikkei ykköseni vielä ihan rytmissä ollutkaan. Uudessa syötössä on vielä hiomista – mm. jalkavirheitä tuli. Taitavaa ja mukavaa vastustajaa vastaan on kuitenkin aina hieno taistella herrasmiehen elkein. Enpä muista milloin olen viimeksi näinkin tyytyväisenä kisareissuun ollut.

Syöttö: New release

Nyt vaihdetaan tekniikka. Olen 10v syöttänyt tyylillä, joka on viimeiset 5v on tuottanut vain pettymyksiä. Ja nykyään olen huomannut, että yksittäisen treenin tai ottelun aikana ykkössyöttö ei parane, vaan voi jopa huonota. Jotain perusteellista siinä on vikana.

Tämän johtopäätöksen tein, kun menin syöttään kevään ekaa kertaa ulos seinään vasten, jolloin voi keskittyä vain rytmiin eikä ruutuun osumiseen. Tämäkin yli tunnin setti päättyi turhautumiseen, kun en onnistunut kertaakaan toteuttamaan liikemallia, jossa mailan kärkinopeus olisi suurimmillaan kierresyötölle ihanteellisessa osumakohdassa suoraan otsan yläpuolella, maksimi korkeudessa.

Sitten poistin mailan ”ylimääräisen” liikkeen eli taakseviennin pallonnoston jälkeen. Liikerata on silloin sama kuin perus iskulyönnissä, joka on aina toiminut. Tästä lähin asetan mailan taakse ensin ennen pallon nostoa ja asento, josta lyöntiliike lähtee kiihtyvästi etenemään, muuttuu näin stabiiliksi ja helpommin korjattavaksi/muutettavaksi. Lyönnin rytmi oli heti helpompi ja luonnollisempi.

Nyt olen yhden treenin ja hallisarjan tunnin matsin pelannut uudella syöttötyylillä ja olo on innostunut. Vaikka uuden asennon takia huonoja pallonnostoja tulee paljon, niin itse lyöntisuoritus tuntuu helpommalta ja virheet tulee pitkistä eikä verkkopalloista. Tämä on aina indikoinut parempaa rytmiä syötössä. Lisäksi tunsin pystyväni vaikuttamaan enemmän kierteeseen ja suuntaan koko ajan. Ennenkaikkea olen tuntenut pitkästä aikaa iloa ja kehitystä syötössä, mikä vaikutti muuhunkin lyömiseen. Toivotaan, ettei ilmiö ole sama kuin mailan vaihdossa eli uusi tuntuisi aina paremmalta vain alussa.

Kevät on uusiutumisen aikaa ja nyt on syytä odottaa kisoja. Beachin puolella tulikin jo ulkokausi avattua:

22 km:n ketutus

Pitkästä aikaa pääsin kisaamaan ja sarja oli ensimmäistä kertaa ikärajalla rajattu alapuolelta; M30B Talissa. Kuin veteraaniuran aloituksen kunniaksi, matsi sujui kuin lehmän häntä, erityisesti syötön kohdalta. Tällä kertaa petti totaalisesti ykkössyötön lisäksi myös heikko kakkonen.

Syöttöä on muuten epämotivoivaa treenata jos se vain huonontaa sitä. Niin matsin kuin treenien sisällä se saattaa vain mennä paskemmaksi, mitä enemmän sitä teen. Enkä usko, että se on jännittämistä tai jäykistelyä. Yritän lähinnä hymyillä ja rentoutua ilmiölle. Toki tässä kohtaa olisi markkinapaikka jollekin hyvälle valmentajalle, joka pystyisi perustelemaan, miten voisi parantaa lukkotilan syötöstäni, vink, vink..

Vastukseni oli tuttu Jani Ursin. Hänellä oli vasta melko lyhyt ura, mutta selvästi vahvuudet näkyvissä liikkumisessa ja syöttö-lentopelissä. Minulla oli selkeä skenaario tämän kaverin kukistamiseksi; molempien pito takakentällä ja erityisesti rystykrossin parissa. Janin varmuus peruslyönneissä ei ollut omaa luokkaani. Lisäksi pallot ja kentät oli niin hitaita, ettei kannattanut paljon haaveilla takakentän winnereistä nopeaa puolustajaa vastaan. Palloissa luki vain ”Black edition” ja ne olivat kovin hitaita uusinakin. Taktiikka tuntuikin toimivalta, silloin kun pääsin sitä toteuttamaan. Syötön pettäminen kuitenkin hajotti kasettiani kumuloivaan tyyliin ja tartutti hölmöydet muihinkin lyönteihin..:(

Erä alkoi yskien syötölläni, mutta yhtä vaikeaa on vaihtelevia onnistuneita syöttöjäni myös palauttaa. Molemmat pitivät syöttöjään aluksi ja pallorallit olivat aika pitkiä. Oma peruspelini pysyi kentässä ja tuntui, että murto tulee ensin mulle. Jani voitti kuitenkin tiukat pallot ja mursi mut 3-4-tilanteessa. Olin tyytyväinen yhteen ainoaan syöttöön toisessa syöttövuorossani, joka olikin ainoa, jonka pidin helposti.

Syötössäni on viime aikoina ollut lähinnä huonoa nostoa, mutta tällä kertaa myös nappinoston kohdalla oli rytmi hukassa ja osuma tuli matalalta, kippurassa asennossa. Varmasti hireveän näköistä, mutta hirveältä se tuntuikin ja kuulosti. Pahoittelut kiroilusta tässä vaiheessa. En onnistunut toisessa erässä ainoassakaan ykkösessä niin, että olisin ollut tyytyväinen sekä nostoon että rytmiin. Myöskään kakkoseni ei ollut yhtä varma kuin yleensä, vaan se napsahteli pokaan. Olisin voinut silti voittaa matsin, jos olisin malttanut pitää taktiikkani ja viimeistellyt huolellisemmin. Mutta syöttövitutus ei voi olla vaikuttamatta muihin lyönteihin ja helpot virheet lisääntyivät. Jani puolestaan väläytteli ajoittain kämmentään, mutta hyydytti mut lähinnä hakupalloillaan. Lukemat 36, 26 tuli vajaassa kahdessa tunnissa.

Koska syöttöni pänni jatkuvasti, kasaantuu vitutus aika isoksi. Silloin kannattaa lähteä juokseen. Innostuin lyllertään 22km lenkin ja sain käytettyä illan urheiluun 5h. Nyt ei vituta enää ja jalat on pari päivää makaronia. Hyvä olo taas tenniksen takia!!