Hauskuttelua Kouvolassa

Kisaintoa piisasi niin paljon, että lähdin Kouvolaan M30B-kisaa pelaamaan. Matsit olivat taas mahdollisimman erilaisia kuin edellisissä kisoissa. Hidas Novacrylic alusta ja nopea vastustaja saivat pelini muistuttamaan enemmän massatennistä. Ilahduttavaa oli kuitenkin syöttöni edelleen kehittyminen.

Ensimmäisessä matsissani vastassa oli Pasi Tupasalo. Hän oli vähemmän tennistä pelannut ja lyöntien varmuus oli heikompaa kuin omani. Pasi haki kuitenkin palloja pituushyppääjän nopeudella ja hidas alusta teki läpilyönneistä lähes mahdottomia. Siksi minun piti palata kovemman yläkierteen peliin, kun juuri viime kisoissa olin vasta totutellut suorempaan nopean alustan lyömiseen. Niinpä ottelu oli vaikea. Onneksi vihdoin ykkössyöttöni oli kunnossa ja ruudussa yli 70%:sti. En tehnyt juurikaan sillä pisteitä, mutta itseluottamusta se lisäsi. Ja kyynärpää ei kipeytynyt, kuten silloin kun minulla on tekniikkaongelmia siinä. Pasi haki siis hyvin hyökkäyksiäni, mutta helpoissa palloissa hänellä oli enemmän ongelmia. Niinpä lisäsin marginaaleja ja annoin aloitetta enemmän kaverille. Pasi oli mennä jopa 3-2-johtoon, muttei lopulta saanut geimiäkään enää 2-2-tilanteen jälkeen. Numerot oli selvät, mutta yksikään geimi ei tullut helpolla.

Toinen kierros seurasi lauantai iltapäivänä, jolloin lyöntirytmiäni haittasi käynti Kouvolan yössä ja Mikko Mäkeläisen keikalla. Syötön lisäksi kämmen oli alussa aivan kipsissä. Vastustajani Tommi Heinonen pelasi todella mielenkiintoista neppailua kentän eri kulmiin. Etenkin kämmenstoppari oli hänen erikoisuutensa, mutta ehdin niihin aika hyvin. Hän löi lisäksi palloa aika paljon noususta. Tommin peruslyönnit eivät olleet kovin vaarallisia. Tällaista vastusta vastaan pitäisi riittää reilun yläkierteen lyöminen taakse ja nöyrä jalkatyö erikoisimmissa palloissa. Lyöntivireen saaminen normaaliksi kesti tosin erän verran. Lähinnä vain lentopeli toimi kipsitilanteeessa ja kävinkin paljon verkolla myös Tommin sinne houkutellessa. Erä meni virheillessä 2-6 Tommille.

Vaikka lyömiseni oli huonoa nautin kuitenkin pelistä. Tommin pelityyli aiheutti hauskoja miekkailuja verkolla. Toisaalta minua ei kauheasti kiinnostanut voittaa ja viipyä reissussa sunnuntaihin saakka. Löin toisessa erässä melko hälläväliäasenteella ja tein aika hienojakin pisteitä. Olin 3-4-häviöllä, mutta voitin erän 6-4. Ottelutiebreikkiä johdin 6-3 ja 8-6, mutta syöttöni ei toiminut lopultakaan kunnolla, vaan oli useimmiten verkossa. Hävisin erän 10-8, mutta koko 2-tuntinen oli hauskaa tennistä.

 

Advertisement

Nousujohtoinen päivä

Kaarinan B-lauantai on virallinen turnaus, josta kaikkien järjestäjien pitäisi ottaa mallia. Saat varata samaan hintaan koko lauantain turnaukselle, kun tavalliset kisat voivat kestää mitä tahansa perjantain ja sunnuntain välillä. Turussa pelattiin lyhennettyjä matseja 2-2-tilanteesta no-ad-säännöllä ja 3. erä tiebreikillä. Niinpä matsit kestivät keskinmäärin alle tunnin. Ja matseja sai minimissään jopa kolme per pelaaja.

Tällaiseen turnaukseen kuuluu myös heikko alku, koska ensimmäinen matsi on aikaisin ja matsin lyhyyden vuoksi ei ole paljoa aikaa hakea lyöntiä. Olin siis kentällä jo aamukahdeksalta, enkä ollut herännyt ennen kuutta hätistelemään unihiekkoja. Vastukseni Lasse Helaakoski omasi hyvän kämmenen, jolla otti hyvin riskiä hyökkäyksessään. Pallot olivat lyhyitä, enkä päässyt virittämään yläkierrettäni rauhassa. Ja syöttö oli luonnollisesti todella vaikeata tällaisessa tilanteessa. En saanut pidettyä sitä kertaakaan ja Lasse vei erän 6-4.

Toisessa erässä en ollut vieläkään vieläkään vireessä, vaan 2-4-häviöllä. 4-5-tilanteessa  omassa syötössäni olin jo päättänyt lyödä rohkeammin, että tappiokin tuntuisi edes hieman tennikseltä. 15-40-tilanteessa Lassella oli jo 3 ottelupalloa. Sain pallot niukasti sisään ja voitin ne pitäen ekaa kertaa syöttöni. Siitä lähtien Lasse taisi olla hieman alakynnessä ja itse uskalsin lyödä rohkeammin yläkierrettä ja syöttöä. Myös no-ad pallot kääntyivät minulle. Ensin Lasse taisi viedä kaksi no-ad geimiä ja minä vein nyt loput kaksi tai kolme tärkeää no-ad pistettä. Voitin erän 7-5 ja Lasse jatkoi virheillä kolmannessa erässä, joka oli 7 pisteen tiebreik. Menin siinä 5-1-johtoon ja vein 7-3.

Toisella kierroksella kohtasin taitavan junnun, Oliver Byskatan. Hänellä oli kaikki lyönnit ihan hanskassa. Nyt uskalsin itsekin lyödä reilusti ja matsi oli ihan viihdyttävää itsellekin. Hävisin 7-5 ensimmäisen erän. Kävin verkolla myös hämmentääkseni taitavempaa lyöjää. Ykkössyöttöni alkoi sujua toisessa erässä, mutta junnu oli hieman edellä taidoiltaan.Pelastin taas kaksi ottelupalloakin syötölläni. Myös toinen erä meni kuitenkin 7-5 hänelle. Varsinkin syöttö-lentopeli oli aika kivaa tässä matsissa. Tosin vaikeat lentolyönnit sujui paremmin kuin helpot, mikä kertoo hieman palloon katselun puutteesta. Nautin kuitenkin tästä matsista paljon enemmän kuin aamun voitosta.

Kolmas matsi oli varsinaista pommittajaa Karim Krausea vastaan. Hän tykkäsi lyödä kovaa krossia molemmilta puolin. Myös flatti ykkössyöttö tuntui vaaralliselta alussa, muttei tuottanut lopulta tarpeeksi tehoja. Karim tuntui vievän hommaa, mutta sain hänen peliinsä pian virheitäkin. Palloa lyötiin tosissaan ja viihdyin kentällä, vaikka ykkössyöttöä joutui taas viritteleen toisen erän puolelle. Karim vei ekan 6-4, mutta toisessa hänen virheet lisääntyivät. Vein lopulta yllättävästikin 6-3 erän ja ratkaisu meni tiebreikkiin. Siinä tulin takaa rinnalle ja syöttämään 5-4-tilanteessa. Kummallekaan ei tuntunut tässä vaiheessa kelpaavan voitto, vaan tein kaksi kaksoisvirhettä. Karim vei lopulta ratkaisun pistein 10-8.

Yllättäen minulle olisi vielä ollut tarjolla jopa kaksi matsia, jos olisin voittanut seuraavan häviökaavion ottelun. Päätin kuitenkin luopua seuraavasta kierroksesta, sillä golf-kyynäräni vihoitteli jo päivän rasituksista. Sain kuitenkin yli neljä tuntia pääosin mukavaa tennistä, joten päivä oli nousujohtoisuudessaan varsin mukava.

 

Parempaan päin

Talissa oli kivat B-kisat, joissa ei junnut hyppineet. Ikäraja oli 30v ja ensimmäinen otteluvoittokin tuli saatua veteraanisarjasta.

Sain avausvastuksen Rovaniemeltä saakka. Tomi Pitkäniemellä ei tosin lähtenyt peli oikeen missään vaiheessa käyntiin. Eniten ongelmia hänellä oli syötössä. Rytmittömyys vaivasi häntä myös peruslyönneissä ja se on tenniksessä tarttuvaa sorttia. Niinpä myös oma pelini oli hieman kipsaavaa. Oma syöttöni oli paria geimiä lukuunottamatta ihan hyvää ykkösyötön osalta. Olen nyt saanut mielestäni liikeradan sellaiseen kuosiin, että rytmi säilyy jos vain nosto on kohdallaan. Peruslyöntini ei ollut vielä ulkokauden tasolla, mutta parempaan päin ollaan menossa. Ensimmäinen erä meni Tomin virheillessä helposti 6-1 mulle. Toisessa erässä Tomi esitti pari geimiä hyvää lyömistä ja kävi 3-2-johdossa. Sitten hän palasi jälleen virheilyyn ja voitin 6-3 erän ja ottelun.

Toisella kierroksella sain vastaani hyvin tutun harjoituskumppaninkin, Greg Jacobsin.  Greg on todella taitava ja pelisilmäinen veteraani, joka lyö tarkkaa ja matalaa palloa noususta. Hänella oli la aamuna ensimmäinen kierros juuri alla ja suunnittelin haastavani hänet juoksuttamalla. Myös noususta lyöminen on haavoittuvaista, kun yrittää pitää yläkierteen kovana ja pallot pitkinä. Hän ei kuitenkaan näyttänyt väsymisen merkkejä matsissa, vaikka aloitti hieman ailahtelevammin kuin yleensä. Oma lyömiseni oli nyt parempaa kuin ekalla kierroksella, mutta Greg laittoi sen verran minua juoksemaan, että tein edelleen liikaa virheitä. Myös slaissi rystylleni tuotti enemmän virheitä kuin pisteitä minulta. Ykkössyöttöni alkoi olla kohtuu tehokas jopa, tosin se ei ollut ruudussa tarpeeksi usein. Mursin heti alkuun Gregin ja hän myös minua, mutta peli oli välillä varsin hyvääkin. Tein kuitenkin enemmän virheitä ja Greg vei erän 7-5.

Sisuuntuneena suunnittelin vielä kääntäväni matsin entistä agressiivisemmalla peruspelillä. Sain taas hyvän alun ja 2-1-johdonkin. Sitten erä kääntyi oikeastaan pariin hölmöyteeni. Vaihdoin mailan, kun ennustin jänteen katkeava. Kaikki kämmenet menivät sitten metsään seuraavan 2 pelin ajan. Tuhrin myös pelipalloni iskemällä sen todella huonosti aivan verkon päältä. Lisäksi mokailin todella hellpoja lentolyöntejä. Ne jäivät kaihertaan mieltä ja vei Gregin lopulta voittoon 6-2.

Vaikkei peruspelini ollut vielä parhaimmillaan olen kuitenkin tyytyväinen, että ykkössyöttöni alkaa olla parhaimmillaan varsin mukava pyssy, eikä rytmittömyys vaivaa kuin ajoittain.

Kuvasta kiitos Salla Huttuselle