Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2016

Flat serve geometry

The difference between good and fantastic ability to serve in tennis makes the practical difference between top pro tennis doubles players. The best doubles player in recent ATP Tour Finals in London, Henri Kontinen, is a good, even the best example of it.

Especially in doubles, the second serve makes the difference. Always the serving team is clear favorite winner of the rally when the 1st serve is in (even over 80% probability). When forced to serve 2nd serve the question is how dominating position you have after that. The start position of not-receiving player of the receiving team may reveal the expected outcome.

Henri’s 2nd serve is almost as good as first one. The receiver’s chances to score, even bypass the John Peers (on net) remains minimal. Some double faults are not remarkable when he may still trust on next serves. Henri even served one match in London without giving a single point to the opponent on his serves. And I guess his serve was not broken any time in the Finals (or was it?).

Henri’s ability to variate spin is great. Also as 191 cm tall, he has courage to use almost flat serves. When a fast serve has no top spin at all, its trajectory can be simplified to a straight line. If we presume that the contact point of the ball with the racket is at height of 1.5 times the height of the player¹, the height becomes crucial when choosing to use flat serve. If we draw the lines from the serve contact point to the top edge of the net and the back line of the serving square, we are able to limit the area where the successful serve should be targeted. With simple triangle geometry, the following numbers disclose the advantage of a tall server:

  • 180 cm tall player’s target area is approx. 3 cm area above net on middle of court
  • 191 cm (Kontinen) -> margin is 9 cm
  • 200 cm ->  margin is 14 cm

Although the presumptions are strongly simplified the message stands: the relative height of the target area multiplies when the server has advantage of being tall.

¹http://www.popularmechanics.com/adventure/sports/a2072/4221210/

Täysi päivä Kotkassa

Lähdin Kotkaan pelaamaan päivän mittaista kisaa, koska turnausmuoto oli paras mahdollinen: MB3 eli oma luokkani ja matseja luvassa vähintään kaksi, jossa erät alkaisivat 1-1 tialnteesta ja 3. erä ottelutiebreik 10:een. Sain sopivat kolme matsia kahden tunnin välein ja mukavia kramppeja, joten lisää tällaisia kisoja toivoisin kaikilta turnausjärjestäjiltä.

Kotkassa on uusittu halleja ja pidin olosuhteista. Ensimmäinen vastukseni oli Elias Kyllönen. Hän löi erittäin yläkierteistä palloa, jota sai lyödä varsin takaa. Vaikka lyönnit olisivat mahdollistaneet hyvän varmuuden, hän alkoi tekemään virheitä heti ensimmäisten geimien jälkeen. Liikuttelin häntä krosseilla, jolloin juoksusta hän virheili heti enemmän. Pääsin usein etukentälle viimeistelemään, mikä sujui kohtalaisesti. Vain iskulyönnit eivät kuplahallissa osuneet lähellekään sweetspottia kertaakaan. Löin varmaan kuudesti smashin lämmittelyssä ja ottelussa, ja kaikki paskalla osumalla. Kuitenkin Elias huolehti helpoista viheistä ja kun oma syöttönikin pysyi ruudussa, niin vein erän helposti 6-2.

Toisessa erässä vastukseni piristyi yllättäen ja piti etenkin tärkeissä palloissa lyönnit kentässä. Itse en saanut isompaa vaihdetta silmään avauserän tultua helposti. Elias voitti ansaitusti 6-3. Olin kuitenkin aika luottavainen lyhyen 3. erän peliini, sillä olin nimenomaan varmempi ja harkitumpi ratkaisuissani tässä ottelussa. Taisinkin tehdä vain yhden helpon virheen 10 pisteen erässä ja pidin pallon enimmäkseen pitkänä kaverin heikommalla puolen eli rystyllä. Olisinko 5-5:stä ponkaissut 10-5 voittoon. Ottelupallo oli helppo smashi, mutta puhdas pokaosuma, joka tippui onnekkaasti lyhyenä Eliaksen etukentälle.

Toinen matsini oli ihan hauska vaikka vaikeampi rytmiltään. Jussi Heikkisen lyönnit oli kauttaaltaan epävarmempia ja vaihteleva rytmi sai lieviä kipsin oireita kämmeneeni. Tein sen virheen, että hidastin kämmentäni, kun Jussin helpot virheet tuntuivat riittävän pisteiden voittoon. Silloin kadotin tuntumaa varsinkin korkeissa pompuissa kämmenelläni. Jussi taisteli hyvin varsinkin erien ekoissa peleissä, mutta antoi tasaisesti myös ilmaisia pisteitä minulle. Vaikka homma tuntui olevan hanskassani tuli aika tasaiset numerot 6-4, 6-2 minulle. Jussin kanssa oli kuitenkin hauskaa pelata ja sanailla pelin lomassa.

Semifinaalissa sain sitten aika kyydit Venla Ahtilta. Häneltä ei löytynyt heikkouksia ainakaan tässä matsissa. Molemmat peruslyönnit olivat erittäin varmoja, tarkkoja ja rittävän yläkierteisiä. Hän pystyi myös vaihtelemaan yläkierteen määrää ja läpilöi välillä yllättävän jyrkästi sivurajasta. Venla ei myöskään hämmentynyt slaisseistani, kuten varsinkin tyttöjunioreilla voi olla tapana. Hän piti homman koko ajan hanskassa, vaikka kovalla puolustustaistelulla sain pari geimiä lohduksi.

Syöttöni oli tässä turnasuksessa  mennyt eteenpäin siten, että pallon nosto on nyt vakiintunut niin kohdilleen, ettei uudestaan nostelua ollut kuin satunnaisesti. Niinpä voin nyt keskittyä enemmän muun vartalon rytmiin ja kiertoon, mikä oli yllättäen pikkuisen hukassa koko ajan, eikä ykkönen ollut kyllin tehokas. Lisäksi ylimääräinen askellus pitää karsia pois, kun jalkavirheitä tulee liikaa. En saanut syötöstä siis apuja Venlaakaan vastaan, mutta lentopelini oli ihan hyvää. Minun oli turha yrittää krosseilla juoksuttaa häntä, kun hän löi juoksusta vähintään yhtä tehokkaasti kuin paikaltaan. Monenlaiset houkuttelut verkollekaan ei tuottaneet tulosta, joten numerot 6-1, 6-3 kertovat hyvin hänen ylivoimastaan.

Kolme matsia, joista kaksi hyvinkin fyysista, olivat juuri sopiva annos yhden päivän turnaukselle. Siitä kertoivat myös lopuksi erikseen kramppailevat varpaat kuin pianon koskettimet.

Hieno muisto oli myös melkoinen muraali pääkentällä, jolla pelasin kahdesti:

kotka

Kuvan matsiin olivat päässeet nelurispesialistit Ram ja Lopez. Tuskin on kaverusten kaksinpelistä isompaa kuvaa kehitetty maailmalla!

Hienon tennisviikonlopun kruunasi Kontisen huippu turnaus Pariisissa. Otteet olivat Kontinen/Peersillä sen verran lupaavat, että uskoin viimeistenkin voittamattomien vastusten maailman kärjestä kaatuvan. Ja finaalivoitosta lööinkin kerrointa 2.75 tästä uroteosta. Onnea!