Vuoristoratamainen tappio

Jokakeväistä Kaarinan pääsiäsmälliturnausta (Påsksmällen) olisi ollut kiva jatkaa ekaa kierrosta pidemmälle, mutta oli tappiossakin hyviä elementtejä. Vastustajani Olli Kuuluvainen löi viisaammin ja voitti vähemmillä virheillään.

Ensimmäinen erä oli molemmilta aika hakemista. Olli vaihteli rytmiä, eikä pitkiä peruslyöntipalloja nähty koko matsissa. Hän oli lisäksi nopeahko puolustamaan ja lukemaan peliä. Stoppareissa en onnistunut juurikaan, eikä Ollia kannattanut verkolle päästää. Itse pääsin paljonkin verkolle, mutta huonohkolla teholla. Olli ohitti varsin hyvin. Syöttöpeli oli molemmilla vaihtelevaa, mutta minulla enemmän. Jos sain pallon ruutuun, Ollilla oli paljon vaikeuksia palauttaa vaihtelevalla kierteellä tullut syöttöni. Murtoja tuli paljon. Ensimmäinen erä 6-4 Ollille.

Toisessa erässä löin rohkeammin krosseja ja hallitsin takakentän peliä. Muutama syöttövuoroni kesti todella pitkään, kun en saanut onnistunutta syöttöä ja sitä seuraavaa hyökkäystä millään mahtumaan samaan palloon. Ollin kämmen oli hieman monipuolisempi, mutta pääsin paljon verkolle molempia puolia painostamalla. Vein erän 6-3.

Vaikka luulin Ollin väsyneen, hän jatkoi tehokasta puolustuspeliään ja ratkoi huolellisemmin paikan saatuaan myös kolmannessa erässä. Syöttöpelini parani hitaasti vasta tässä vaiheessa, mutta niin Ollinkin. Sain parhaan syöttöpelini 2-5-tilanteessa, jolloin löysin vihdoin rentouden. Toki silloin on helpompaa vastustajankin lukea syöttöä, ja lyömisen taso paranee molemmilla. Tosin itselläni ei tahtonut hyökkäyslyönnit pysyä ruudussa, koska pallorallien lyhyys oli vienyt tuntuman. Varsinkin rystyvirheeni takakentältä olivat epätavallisen runsaita. Puolesta kentästä hyökkäämäni lyönnit olivat taas kämmenpuolella heikolla osumalla. Pidin 2-5-tilanteessa syöttöni vihdoin rennosti huolimatta kolmesta ottelupallosta. Olli ei kuitenkaan järkähtänyt ja piti omansa heti perään. 6-3 tappio.

Noin kahden tunnin väännöstä jäi kuitenkin hyvä fiilis, sillä syöttöpeli oli parhaimmillaan mennyt taas pykälän eteenpäin. Odotettua vaihtelua siinä kuitenkin oli. Tästä lienee hyvä jatkaa mysteeriselle massa kaudelle.

Advertisement

Tuttu vääntö uusintana

Pelasin MB3-sarjaa jälleen Jaakko Utriaista vastaan. Olin juuri edellisessä kisassa ottanut heikkotasoisen taisteluvoiton hänestä kuplassa ja nyt oli luvassa kuplahallia Puistolassa. Olin treenannut kaverin kanssa juurikin kolme edellistä kertaa ja muutenkin lyöminen tuntui hyvältä. Mutta tiesin odottaa, ettei syöttö tälläkään kertaa sujuisi, kuten ei ollut koskaan kuplakaton alla sujunut. Muuten matsi oli lopulta edellistä tasokkaampaa, eikä niukka tappio harmittanut melko eeppisen väännön jälkeen.

Jaakko aloitti matsin edellistäkin heikommin ja itse olin paremmin hereillä la-aamuna. Pidin pallot vain takakentällä ja Jaakko hätäili helppoja virheitä putkeen. Lisäksi hänen syöttönsä ei sujunut. Ensimmäinen erä tuntui olevan täysin hallinnassani ja vein sen 6-3.

Toisessa erässä tuntui, että kaikki pelit olisi mennyt murroiksi. Jaakko syötteli sekä pitkäksi ja verkkoon. Itse pidin paremmin sisällä, kun vain keskityin laittamaan palloa ruutuun. Yhteenkään syöttöön en ollut silti tyytyväinen, koska voimaa sain vain liian eteen tai oikealle nostetuista palloista. Hyvänä ylös nostettuihin nostoihin en saanut kyllin voimaa ja siksi voimakkaat kierresyötöt eivät onnistuneet. Nosto vaihteli kuitenkin erittäin vähän ja muistin aika hyvin joustaa jaloista, joten syötön kohdalleen napsahtaminen tuntuu nyt erittäin läheiseltä.

Peruspallottelun taso nousi pikkuhiljaa, kun Jaakko varmistui lyömisessään. 6-5-johdossani, hän heräsi syöttämään hyvin viimeisellä hetkellä ja piti syöttönsä. Menimme tiebreikkiin, joissa olen viime aikoina ollut Jaakkoa vahvempi. Hänen rohkeampi peli tuotti tällä kertaa tulosta ja parin pisteen voiton toisessa erässä.

Kolmas erä meni melko samalla juonella. Koimme aika kivoja palloralleja ja heikkoa syöttämistä. Tällä kertaa itse olin selkä seinää vasten 5-6-tilanteessa, mutta pidin syöttöni tiukassa paikassa. Tiebreik meni kuitenkin samoin kuin toisessa erässä; Jaakon hyökkäävämpi peli tuotti tulosta pienen fortunankin avustamana ja hän voitti vissiin 7-4. Syötin ottelua kuvaavasti ottelupallon kaksariksi, jotta muistan mitä reenata.

Matsi oli kuitenkin nautinnollinen 2.5h vääntö. Odotin itseltäni heikkoa syöttämistä, mutta en sentään antanut kaksareita liikaa. Muuten ottelu oli Jaakon alkukankeuden jälkeen hyvää kisailua.