Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2017

Toiveita paremmasta

Kehno alkukesä lienee pitänyt massakenttiä huonoina. Niinpä olen harjoitellut huonoa peliä pehmeällä ja tuulisella kentällä ja niinpä onnistuin taas kilpapelaamaankin huonosti samoissa oloissa kauden toisessa turnauksessa.

Variston massoilla en ollut ennen pelannut. Ne olivat tasalaatuiset mutta hyvin pehmeät. Kraatereita syntyi joka puolelle kenttää. Avausvastustajani B3-luokassa oli Tommi Stude. Hänellä oli hyvä kosketus palloon, mutta löi hieman suoremmin kuin minä. Rysty oli hänellä lievä heikkous, josta sain helppojakin virheitä.

Syöttö oli luonnollisesti vaikeaa, kun oli vielä tuultakin häiritsemässä. Löin huolimattomasti Tommin ekat syötöt metsään ja hän taisi pitää erän ainoa syöttövuoron. Aloin pitää palloa kentässä vahvasti yläkiertämällä peruslyöntejä. Hienouksiin ei näissä olosuhteissa tarvinnut lähteä, vaan löin melko täydellä jengalla takaa taakse . Tommi tykkäsi lyödä hieman enemmän noususta, mutta kuitenkin taakse, jolloin pitkässä juoksussa pitäisi peruspeli kääntyä pikkuhiljaa minulle. Pääsinkin lopulta kohtuu usein verkolle viimeisteleen, mikä sujui huonosti. Ja koska syöttöä en saanut tarpeeksi edes ruutuun taisi eka erä jatkua pelkillä murroilla 4-6 Tommille.

Toisessa erässä takakentän peli kääntyi entistä enemmän minulle. Varsinkin rystykrossi tuotti helppoja virheitä Tommille, mutta pääasiassa riitti pitää pallo vain pitkänä ja yläkierteisenä. Verkolta jatkoin virheilyä, mutta syöttöä sain senverran paremmin sisälle, että pidinkin niitä. Kentän virhepomput ja tuulenpuuskat syöksivät ilmoille kirosanoja suustani kuitenkin tasaiseen tahtiin.

Vein toisen erän 6-2 ja tuntui, että voisin peruspelin hallinnallani voittaa ottelutiebreikin kymppiin. Tommi otti kuitenkin paremmin riskiä ja sai marginaalit puolelleen ja ottelupallon löin kuvaavasti heikosta pompusta verkkonauhaan. 8-10 takkiin.

Tästähän olisi voinut jopa nauttia, jos syöttö ja olosuhteet eivät söisi miestä. Tai no oli se lentopelikin paskaa.