Pokasyöttötsembaloista yksi voittokin

Lohja tarjosi heikosta syöttötyöskentelystäni huolimatta yhden voiton ja siten jatkopelinkin. Toinen lohkomatsini vastus oli tuttu Marko Kauppi. Olin viimeksi voittanut hänet sisällä hyvällä pelillä. Itseasiassa taitaa olla ainoa hyvä matsini, minkä muistan viimeisen vuoden ajalta.

Marko käyttää paljon roikkuja ja lyönnit on senverran vaihtelevia, että palloa pitää itse laittaa liikkeelle ja lopulta varmempi voittaa. Marko ei ollut kuitenkaan varmimmillaan ja teki paljon virheitä. Voitin ensimmäisen erän 6-1. Toisessa oli tiukempaa ja itse painin lähinnä syöttöni kanssa. Lähemmäksi kymmentä kaksaria varmaan lahjoitin matsissa, mutta toista erää edettiin tasapäin, kun hallitsin takakenttää. 4-3-tilanteessa taisin saada ratkaisevan syötönpidon kuitenkin ja mursin tiukkojen pelien jälkeen 6-4-voittoon.

Marko oli avausmatsissa hajottanut kolmannen lohkovastustajamme Jens Henttisen lyönnit aika pystyyn, joten minun 2-0-voitolla olinkin lohkoykkönen, vaikkei siltä tuntunut.

Seuraavan päivän matsiin sain valmistautua kaverini mökillä paljussa ja tenniskentällä. Hyvästä valmistautumisesta huolimatta sipulini kuoriutui lopulta pokasyöttöihin, ja silloin hyvin kulkenut peruspelikään enää pysy raameissa. Vastukseni Esa Matikainen oli tuttu yhdestä kohtaamisesta ja silloin ylsin otteluopalloon asti.

Esalla oli varmahkot hyvin kierretyt peruslyönnit ja hyvä verkkopeli. Häntä vastaan saisi hyvää massatennistä, jos vain oma peli kulkee. Ekaa erää mentiin tasatahtiin murrellessa, kun kummankaan syötöllä ei pisteitä tullut. Tosin Esalla syöttö oli kaunis ja varma toisin kuin minulla. Peruslyöminen oli kovaa ruuvia takakulmiin. Esan varmuus oli kuitenkin piirun parempi ja hän piti syöttönsä kerran 6-4-erävoiton arvoisesti.

Toisessa erässä ei syöttöni lähtenyt edelleenkään kulkemaan ja turhautuminen alkoi ilmetä siten ettei peruslyönneissä riittänyt enää jalkatyö. Niinpä Esa vei kaikki pelit toisesta erästä ja ottelupallo luonnolisesti kahden pokasyötön kaksarilla.

Tämmöisten matsien jälkeen sitä miettii, että miksi viitsin kisata, jos kaikkien matsien jälkeen vituttaa tuloksesta riippumatta. Jos vain lopettaisi ainakin kesäkisat, niin olisiko onnellisempi? En ole syöttänyt yhtään hyvää syöttövuoroa koko kesänä tunnin OTC-cup-matsit mukaanlukien. Mutta syöttö on kuitenkin tuottanut yksittäisiä hyviä suorituksia ja se on tuntunut kehittyvän ulkokenttien takapakista huolimatta. Se motivoikoon loppuelämän.

Advertisement

Heikko kesätuuppaus jatkuu

Pelasin lohkoturnauksen ensimmäisen matsin Lohjan B2-luokassa. Lohja on sopivalla etäisyydellä, kentät on hyvät ja lohkoturnauksessa saa varmasti myös matseja. Odotukset oli tosin aika alhaisia, sillä kaksareita oli luvassa. Huolimatta syöttöni kehityksestä, tiesin, että ulkokaudella otetaan takapakkia. Ja sitä onkin otettu niin paljon, etten ole pelannut ainoatakaan syöttövuoroa, johon olisin ollut tyytyväinen, myös epäviralliset tunnin matsit OTC-cupissa mukaanlukien. Tässä matsissa pidin kuitenkin varmaan ekaa kertaa syöttöjäni tänä kesänä vastustajan virheilyn avulla toki.

Keli ja kentät olivat hyviä. Pilvinen 17 astetta on mitä parasta tenniksen lyömiseen, kun tuulikaan ei liikaa puhissut.

Vastassani oli Jens Henttinen. Hän pelaa ns. isoa peliä hyvällä yläkierteellä. Vahva kämmenkierto tuotti paljon läpilyöntejä ja myös vahva kick-syöttö sopi erinomaiseen massatennikseen. Ainoa heikkous oli yhden käden rysty, mutta sekin oli kaunis.

Ottelu alkoi vuorotellen murroilla. Jens syötti ja hyökkäsi hyvin, mutta sain vaivoin kaivettua palloja kentän puolelle. Oma syöttöni oli luonnollisesti hakusessa. 3-3-tilanteen jälkeen Jens sai pidettyä syöttönsä ja meni 6-3-erävoittoon.

Toisessa erässä sain vähän paremmin syöttöäni ruutuun. Jens jatkoi kovin fyysistä lyömistä, jossa itse sain kuitenkin hieman varmemmin palloa ruutuun. Pidin näin pitkän avaussyöttövuoroni. Sen jälkeen mentiin tasatahtiin 4-3-johtooni saakka, josta mursin 5-3. Omaa syöttöäni en luonnollisesti pitänyt, mutta mursin Jensin virheillä 6-4 erävoittoon.

Ottelutiebreik kymppiin sujui hieman varovaisemmin, mutta tasatahtiin 8-8-tilanteeseen asti. Painoin pelkkää rystykrossia, jonka Jens palautti nyt vain alakierteisenä, jos ei ehtinyt kiertämään kämmenelle. Hänen slaissinsa ei ollut kuitenkaan pitkä ja terävä, vaan pääsiin siitä hyökkämään useasti koko tiebreikin ajan. Virheitä tuli sitten minulta muutama liikaa. 9-8-tilanteessa pääsin kuitenkin ottelupalloon, joka olikin eeppinen. Pääsin T-pisteeltä hyökkään verkolla olevaan Jensiä vastaan. Tein kovan lyönnin melko kohti, jonka hän onnistui kuitenkin palauttaan. Pari refleksinomaista miekkailua molemmilta ja uusi helppo paikka T-pisteeltä. Lähdin kuitenkin hölmösti tekemään lobbia, ehkä koska edellinen kova lyönti ei uponnut. Lobbi meni kuitenkin yli takarajasta. Seuraavat ottelupallot sai Jens ja 11-12 tilanteessa syötin pokalla pari surkeata syöttövirhettä, mikä toki kuvaa hyvin kesän matseja. Reilusti ja puhtaasti lyövälle ja käyttäytyvälle kaverille oli kuitenkin mukava hävitä, jos sitä voi mukavana koskaan pitää.