Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2019

Huonoin ottelu ja lyönti tehty

Metsälän kisa jatkui hieman paremmalla lyönnillä, mutta kenties syötön verran jäin voitosta. Jatkoin sunnuntaina Klaukkalaan sarjamatsin pariin, jossa pyörivä tuuli aiheutti heikointa lyömistä miesmuistiin.

Metsälän C:ssä tuli vastaan Janne Kevarinmäki. Hänellä oli vahvasti yläkierretyt peruslyönnit, joista saatiin kunnon massarallit. Nyt ei ollut tuulta, vaan helteinen ilma oli ainoa heikkous olosuhteissa. Yli 20C:ssa kun en ole ikinä saanut peliäni hyväksi jalkojen löysyyden takia.

Aloitin kuitenkin heti murtamalla Jannen. Hän ei häkeltynyt alun virheistään, vaan piti maltilla peruslyöntejään takana. Rystyltä tuli heikompia, mutta silti varmoja lyöntejä. Oma peruslyöntini oli kohtuu uomissa tänään, mutta syöttövuoroissa en tainnut osua kuin yhdessä kunnolla ykkösillä. Rimpuilin pitkillä puolustuslyönneillä ja joskus slaisseilla mukana ja raavin 4-6 tappiolukemat.

Toisessa erässä ei meno muuttunut, kun kiroilin syöttöni rytmittömyyttä. Lisäksi viimeistelyni verkolta kusi tavallista useammin, kuten tietty ekaan kisaan kuuluu. Jotenkin Jannen virheillä kävin kuitenkin kokeilemassa erävoiton syöttöä 5-4-johdossa laihoin tuloksin. 5-7 ja kotio.

Turnaus oli ohi budjetoitua aiemmin ja pääsin pelaamaan NurTS:aa vastaan sarjaa sunnuntaina. Jaakko Korpinen oli tuttu kaksarivastus OTC-cupista, mutta suurin vastus tuntui olevan puuskiva tuuli. Muistelimme vastuksen kanssa, ettemme ole koskaan olleet Klaukkalan urheilukeskuksessa niin, ettei olisi tuullut. Tällä kertaa se tuli puuskittain kentän sivusta.

Jaakko tuntui vähemmän häiriintyneen tuulesta johtuen ehkä lyhyestä lyöntien swingistä ja matalasta syötön nostosta. Jaakko taputtelikin suorahkoja lyöntejään ihmeellisellä tarkuudella keliin nähden. Tuntui, että tuuli hajotti vain mun pelin täysin. Syötön nosto liikkui sivusuunnassa niin, ettei syötön rytmissä ollut toivoakaan. Taisin yhteensäkin syöttää ruutuun korkeintaan kourallisen ekassa erässä. Nopeasti luvut 0-6 ja asenteeni oli lopullisesti kadonnut puoli erää aiemmin. Onneksi tässä näytöksessä ei ollut katsojia kiroilun vuoksi. Huonoja osumia tuli tasaisesti kaikissa lyönneissä. Urani huonoin lyönti koettiin myös: täysi huti iskulyönnissä, mutta osuma vasempaan sormeen. Ehkä pitäisi osata vain nauraa moiselle, mutta silloin ei naurattanut.

Toisessa erässä tuntui Jaakon flow olevan kohdillaan, kun hän löi kolme kertaa peräkkäin takarajan viimeiselle senttimetrille. Hämmästyksekseni voitin kuitenkin saman geimin. Tiesin, että oma kierteisempi lyöntini sopii paremmin näihin oloihin, jos vain saan sen jotenkin sisään. Vaihdoin syötön voiman tikanheiton tyyliseksi ja sain aikaan edes palloralleja. Löin täyden yläkierteen tai slaissin ja yritin pitää pallon vastatuulen kulmassa. Jaakko alkoi menettää suoran lyönnin tuntumansa, eikä uskaltanut enää hyökätä. Vein erän 6-4 ja samaa vauhtia ottelutiebreikin 10-6 Jaakon kipsaavilla virheillä. Voitto ei kyllä lämmittänyt yhtään karmean näköisen ja kuuloisen lyömisen takia.

Neluria en olisi halunnut pelata, muttei vaihtoehtoja ollut. Parini Jaakko Utriainen oli varsinkin alussa virheettömässä vedossa ja teki ainoana syötöllä tulosta lievän vastatuulen puolelta. Omassa lyömisessäni peruslyönti sujui siedettävästi tuulen ehkä hieman tyynnyttyä, mutta syöttö- ja lentopeli oli melko lohdutonta. Vastustajamme Korpinen ja Seppo Tanskanen pitivät enemmän verkkopelistä, mutta olimme kovalla peruslyönnillä niskan päällä lähes loppuun asti. Syöttelin joka puolelta ruutua huteja, vaikka jatkoin tikanheittotyylillä. Johdimme turvallisesi 6-3, 4-1, kun takki aukesi ja vastus tuli tiebreikkiin mukaan. Siinäkin taisimme johtaa parilla pisteellä ennenkuin syötin kaksarilla meidät ottelutiebreikkiin. Sitä johdimme 5-0, kun pallo alkoi pomppia kotijoukkueelle. 8-9-tilanteessa katselin jo sopivaa mailanheittosuuntaa, jos helpot virheeni jatkuu verkolta. Korpinen löi suhteellisen lyötävän palautuksen kämmenpuoleni lapaan verkolla, jonka pistin odotetusti pokalla verkkoon ja maila jatkui luontevasi samalla swingillä suunniteltuun heittosuuntaan.

Päivästä ei jäänyt kuitenkaan traumoja. Pääsin korjaamaan syöttöäni tänään, eikä siinä ollut pelkästään tuuliset olot vikana. Tärkein rytmin menetyksen syy nyt, kun nostoni on kunnossa, on lyöntikäden kyynärpään lasku ennen lyöntiä. Se aiheuttaa turhan nykäyksen lyöntiliikkeessä. Nostovaiheessa mailakäden kyynärpään 90 asteen kulman varmistaminen auttaa asiaan. Muuten tämä teksti on syytä unohtaa.

Harvinaisen tuskainen massastartti

Parin kuukauden takainen massakisa Espanjan ihanteellisissa oloissa ei paljon auttanut, kun kotimaan massakisa-avaus tehtiin Metsälässä parin treenikerran jälkeen. Vastukseni Aleksanteri Ylimäellä oli ihan ehjä tekniikka, mutta virheitä tuli varsinkin ottelun alussa, kun vain tuuppasin takaisin. Itselläni oli tuulisissa ja pehmeissä oloissa syötön lisäksi peruslyönnin rytmissä hakemista. Pisteitä tuli kuitenkin helposti Aleksanterin avulla, kun hänen suoremmat peruslyönnit karkailivat pitkäksi ja leveäksi varsinkin rystyltä. Hän vähensi virheitä kun johdin 3-0 ja tuli tasoihin. Ykkössyöttöni jatkui epärytmissä verkkoon ja palauttelin palloa aika roikkuisena ja slaisseina keskelle. Varsin hermostuneiden vaiheiden jälkeen vein 6-4 ekan erän.

Toinen erä alkoi päinvastaisesti Aleksanterin virheettömyydellä. Tunsin saavani alkuun syötön toimimaan, mutta se katosi uudestaan. Aleksanteri meni 0-4-johtoon, kun aloin lyömään rennommin ja kovemmin yläkierrettä. Vastukseni lisäsi hieman virheitään hermostuksissaan, mutta en itsekään uskonut erävoittoon ennen tasoitustani. Sain lopulta syötön toimimaan viimeisessä geimissä, mikä olikin ainoa positiivinen asia tässä avausmatsissa. Myöskään verkkopelini ei toiminut. 7-5 kuitenkin ja parantamaan peliä toiselle kierrokselle.