Kesä tuli, syöttö suli

Kesäkausi on perinteisesti aloitettu Turkista, Jyrki Nurminen beach campilta. Tällä kertaa naatiskelin koko kaksiviikkoisen Kastalian resortilla treenaten, enkä käynyt läheisissä ITF-senioreissa kiukuttelemassa. Sain nyt hieman parempia pelitovereita kotimaasta ja Saksasta, joiden kanssa pääsi häviämäänkin treenieriä. Ikäväkseni syöttöni rytmi katosi heti ulos päästyäni, eikä palautunut jokapäiväisestä harjoittelusta huolimatta. Vaikka löysin loistavan saksalaisen valmentajan harjoitusvastukseksi, masentavaa oli kuinka kauniilla tekniikalla kaveri naputti ässiä massalla, vaikka ollut minua pidempi. Omassa syötössäni nosto oli hakusessa, mistä johtuen rytmi oli koko ajan tutussa ongelmissa eli vartalonkierto liian aikaista, osumakohta alhaalla, jalat menee virheeseen ja kyynärpää käy liian alhaalla. Tein jonkinnäköisen ennätykseni varmaan verkkosyötöissä, kun pelasin yli 2h saksalaisia kavereita vastaan. Arviolta syötin 50-60 kertaa verkkoon. Pojat oppi suomalaisia kirosanoja.

Palattuani Turkista sain syötön sisätiloissa takaisin ehkä 4. treenikerralla. Se ei tietenkään auttanut ensimmäisiä massakisoja Turun Urheilupuistossa. Onneksi osasin pitää odotukseni maan alla C-luokassa. Keli oli viileä 8C, mutta tuuleton ja pilvinen. Ilman pikku sadetta sää osoittautui täydelliseksi kropalleni, sillä kolmen tunnin matsi ei tuntunut fyysisesti juuri missään. Kentät olivat kuitenkin niin pehmeitä, että vikapomppuja tuli jatkuvasti ja läpilyöntejä ei kannattanut yrittää. Vähän pehmeiden pallojen pomppu saattoi olla hitain mitä olen koskaan kisannut. Ja jotkut mun slaissit ja etenkin vastustajani syötöt yhteen ruutuun saattoivat kadota lähes maan alle.

Vastustajani oli juniori Manu Shrivastava. Hänellä oli iso kämmen ja kaunis syöttö, joka tosin hiljaisena ei tuottanut vaikeuksia minulle. Yhden käden rysty oli heikkous. Oma peruspelini sopi hitaalle alustalle ja löin sitä koko matsin varsin varmana. Lentopeliviimeistelyssä tuli kuitenkin turhia virheitä. Syöttö oli melko katastrofi alusta loppuun. Rytmiä ei löytynyt missään vaiheessa. Aloitin murtamalla ja voittamalla 6 ensimmäistä pistettä. Pidimme varmaan kuitenkin yhden syötöt per mies ekassa erässä. Tiebreikissä olin hieman varmempi etenkin rystykrossailussa. 7-6.

Toisessa erässä taisi Manu hieman varmentaa peliään, kun mulla jatkui turhautuminen omaan syöttöön. Tämä oli ainoa kun meni alle tunnissa 2-6 vastustajalle.

Kolmannessa erässä häiritsi myös tihkusade, mikä vaikeutti entisestään hikisen gripin pitoa. Jouduin siksi vaihtamaan mailan. Käytin paljon slaissia rystykrossissa, koska se saattoi hyytyä täysin pehmeään massaan. Erä jatkui hienoisessa Manun hallinnassa 2-5-tilanteeseen asti. Sitten piristyin jopa syötössäni ja vein selvästi neljä geimiä. Kun matsi piti sitten syöttää kotiin, ei nosto tahtonut taas millään napsahtaa kohdallensa. Otin muutenkin nostoja alas kymmeniä matsissa. Mentiin taiskaan ratkaisemaan. Manun ottelupallossa pistin koko matsia kuvaavasti kaksi syöttöä verkkoon. 6-7 (5).

Matsista jäi kuitenkin suhteellisen kivat tunnelmat, koska osasin odottaa häviäväni syötön takia. Jonkinmoinen ennätykseni syntyi, kun huomasin olevani tyytyväinen vain yhteen ykkössyöttöön kolmen tunnin aikana. Pallot ei niin paljoa olleet verkossa kuin Turkissa, mutta varmaan 50%:sti vain sisällä kautta ottelun. Harmittaa tietysti, että voittokin oli lähellä. Peruspeli oli kuitenkin hyvää näissä oloissa. Ja ilahduin, kuinka helppoa kolmen tunnin ponnistelu on niin viileässä. En saanut mitään väsymisen oireita, eikä edes nivelrikko polveni oireillut yhtään. Tervetuloa kylmä kesä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s