Pikkuhiljaa odotukset nousee pelitasoa kohtaan ja seuraava yritys oli M35B3-lohkokisa Lohjalla. Alkulohkossamme toinen vastukseni luovutti, joten 50 euron maksulla sai yhden alkulohkoyrityksen finaalimatsiin.
Kentät Lohjalla olivat uusittuja. Ne olivat virheettömiä, mutta vielä pehmeitä.
Iikka Latostenmaa on tuttu pelaaja, mutta virallista kaksaria emme olleet pelanneet. Hänellä on reilusti kierretyt peruslyönnit ja syöttö. Slaissia ei löydy. Verkkopelikin on kelpoa. Varsinainen ase on kuitenkin nopeat jalat. Aloitin hieman epävarmemmin sekä peruslyönnissä, että syötössä. Pelit olivat kuitenkin hyvin tasaisia. Painostin ekaksi rystykrossilla, mutta myöhemmin huomassin, että Iiikalla on kipsin oireita pikemmin kämmenellä, etenkin hitaammissa lyönneissäni. Syöttöjä ei taidettu juuri pitää kuin Iikka alussa ja minä 4-4-tilanteessa. Iikka löi sitä paremmin, mitä kovemmin löin, mutta vireeni aiheutti liikaa huonoja osumia etenkin kämmenpuolelta. Verkolla oli helpompaa, mutta hyökkäyslyönneistäni Iikka löi vielä paremmin. Syöttöni oli hieman parempaa kuin viimeksi, mutta pokaosumia ja kaksareitakin tuli useita. 5-4-johtoni jälkeen virheet siirtyivät tyystin mulle.
5-7-tappion jälkeen uskoin täysillä, että ratkaisun avaimet löytyvät maltillisesta krossijuoksutuksesta, jossa lienin hieman niskan päällä. Huono osumavire kuitenkin säilyi, ehkä raskaan ekan erän väsyttämien jalkojen takia. Sitä odottaa vain hyviä pomppuja tasaiselta kentältä sisäkentän tyyliin, eikä tee tarpeeksi jalkatyötä. Pääsin edelleen verkolle, mutta Iiikka löi hurjia hyökkäyksiä juoksusta. Olisi pitänyt oikeasti vain hidastaa palloja, eikä ainakaan yrittää stoppareita. Mutta sipulini oli jo kuoriutunut. Mailakin taisi irrota kädestä yhden verkkoviimeistely-yritykseni jälkeen.
Positiivisena puolena huomasin, ettei syötön oikea rotaatio kadonnut missään vaiheessa, vaan hyviäkin syöttöjä tuli tasaisesti. Tuskin kuitenkaan yli 60%:n. Vaikka muut lyönnit tuntuivat kadonneet lopullisesti, säilytin maltin ja rytmin jollain tasolla toisen erän lopussakin. Pari syöttöä olivat aivan huipputasoa, onnistuen voiman ja kierteen osalta täydellisesti rytmissä. Sain uutta ahaa-elämystä, millaisella tasolla voisin syöttää ja samalla mietin, kuinka harvoin siinä onnistun. Olkoon tämä motivaationa jatkoon. Näistäkin syötöistä sössin viimeistelyn etukentältä. 0-6 ja vähän liiankin tutuksi viime vuosina tullut kävely Lohjan järveen.
Palloukko 