Tuttu vastukseni muisti, että kirosin myös viime kesänä kolmeksi vuodeksi kadonnutta syöttöäni Lohjalla. No siinä tapauksessa siitä lienee nyt neljä vuotta, kun olin viimeksi tyytyväinen syöttööni ulkokentillä. Toki se selviäsi lukemalla tätä sivustoa, jos kiinnostaisi.
Lohjalla oli tosiaan tarjolla tuttuja vastuksia lohkopelissä hyvillä massoilla kelpo kelissä. Tuloksena tuli yksi tuskainen revanssi ja 7 erää syötön kanssa kiukuttelua. Pe iltana aloitin tuttua junnua Patric Skogia vastaan. Kaverillahan on lyöntitekniikka hallussa hyvinkin, mutta maltti ja jalat on laiskempaa sorttia. Patric haki koko ajan ratkaisuja varsinkin stoppareilla, joihin kannatti lähteä reilusti ennakkoon. Hän kiukutteli paljon virheistään, mutta ei varsinaisesti huonontanut peliään. Olin tiukkaa ekaa erää häviöllä 0-3, kun pelit alkoi kääntyä mulle. 4-3-johdossa syöttöni kipsasi kuitenkin kaikista pahiten ja hävisin ekan erän.
Ekan erän 6-4-tappion jälkeen peruspallottelu tuntui kääntyneen minulle pitämällä vain pallot pitkinä. Toinen erä tuntui tulevan jopa helposti, kun sain syöttöänikin riittävästi ruutuun. 3. erän 10-tiebreikkiin mentäessä tunsin, että homma olisi hanskassa täysin perussuorituksella: pitkää palloa keskelle keskelle kenttää ja luotto kaverin virheisiin. Patricpa ei tähän juoneen kuitenkaan lähtenytkään, vaan piti pallon minua paremmin kentässä. Hän oli muuttanut toisen erän aikan ykköstään suoremmaksi, mikä oli mielestäni askel vielä heikompaan ykkösen prosenttiin. Tiebreikissä Patric kuitenkin läväytti ässän sillä keskelle T-pistettä. Hävisin ratkaisuerän 2-10, mutta vastukselle plussat siitä rohkean pelin takia.
Syöttöä kävin hakemassa kaverin mökiltä Lohjalta. Siellä saikin lämmitellä tenniskentällä la-aamuna. Rento rytmi oli kuitenkin kadonnut, kun pilliin vihellettiin. Muutenkin Marko Kaupin sekoittava ja roikkuja tarjoava pelityyli oli omiaan kasvattamaan gorillaa selässä ja höyryjä kupolissa. Olin vuosi sitten samassa kisassa hävinnyt kaverille ja ajanut suoraan kentältä Lohjan järveen sammuttamaan hihoja.
Syötössäni oli tutut ongelmat, vino heitto, liian aikainen yläruumiin ojennus ja siihen liittyvä epärytmisyys ja voimattomuus. Ajoittainen tuulenpuuskinta ei toki auttanut näihin ja parhaimmat suoritukset olivat täysi huti ja pallon karkaaminen ei seuraavalle vaan sitä seuraavalle kentälle. Markon korkeat ja hiljaiset plautukset oli omiaan kipsaamaan omaa kämmentäni ja molempiin peruslyönteihin lisäsin kierrettä, jotta ne pysyisivät kentässä. Tästä ruuvaillusta sain ekaa kertaa jopa kylkilihakset kipeeksi päivän päätteeksi.
Vein ekan erän niukasti 6-4. Toisessa erässä minulla oli 5-3-tilanteessa kaksi peräkkäistä ottelupalloa. Tuhrin helpon lentolyönnin kuitenkin verkkoon. Muutenkin verkkopelini oli huonoa, ja smashit taisin missata kaikki. Marko tosin myös ohitti paremmin kuin löi takakentän pallottelua. Varsinkin rystykrossissa olin selkeästi niskan päällä. Jouduimme tiebreikkiin parin seuraavan ottelupallon missaamisen jälkeen. Katkaisupelissä ei onneksi enää hermojani koeteltu, vaan voitin sen 7-2. Matsi oli niin kipsaamista ja paskaa syöttämistä, että pänni rutosti revanssista huolimatta.
Ratkaisuottelussa jatkopaikasta tarkoituksena oli nyt pehmittää Markus Nyman, jota vastaan jäi hampaankoloon edellisenä sunnuntaina. Turhautuminen oli kuitenkin minun puolellani, kun odotusten vastaisesti en saanut vieläkään syöttöjä kulkemaan. Markus löi hyvin läpi kämmeneltä, eikä liiemmin virheillyt rystyltäkään.
Tappelin näennäisen tasaiset erät, mutta menin toistamiseen pahoittelemaan organisaatiolle voimasanojeni käyttöä 6-4, 6-3-tappion jälkeen. Siksi paljon sieppasi taas syöttöni puute.
Tiedustelin paikallisilta, näkyykö missään saluunassa futismaaottelu, jotta saisin lohdutusta maajoukkueen esityksestä. Lohjalla ei kuulemma seurata. Niinpä motskaroin samointien Siuntion kauniin mutkatien reittiä Espooseen ja maalliset murheet olivat unohtuneet. Uutena rasituksen oireina jalkojen lisäksi kyljissä tuntui pikku kramppeja, mikä kertoi vahvasta yläkierteen repimisestä. Jäi sentään jotain käteen tästä maakuntamatkailusta.
Palloukko 