Vastustajana onnetar ja syöttö

Raision toiselle kierrokselle arpaonneni sijoitti ykkössijoitetun ja lopulta turnauksen selvän voittajan Antti Jäppilän, n 18v. Olosuhteet olivat nyt hyvät ja vastustajan kovin kierretyt peruslyönnit lupasivat oivaa massarallia. Aluksi Antin lyönnit kuitenkin karkasivat hieman ja syöttö oli verkossa, joten pääsin 2-0 johtoon. Loistavan näköinen kick-syöttötekniikka lupasi minulle kyllä vielä vaikeuksia. Samalla kun muutkin peruslyönnit ja sillointällöin alakierre slaissi takakulmaan alkoivat olla koko ajan ruudussa, alkoi vaikeuteni. Periaatteessa takakentän kuupallottelumme pysyi varsin hyvätasoisena ja tasaisena, mutta syöttömme ero oli melkoinen. Vaikka Antti ei suoria ässiä tehnyt, sain palautella korkeita kickkejä yli 2m takarajan takaa ja silti joskus yli pään korkeudelta. Oma syöttöni jatkui virheillen. Pokaosumia tuli paljon. Syytän pelitaukoa ja kesän ensimmäistä pilvetöntä taivasta ja puutonta ympäristöä, mitkä olisivat tuoneet kiintopisteitä. 2-6, 2-6 oli häviönumeroni, mutta peruspelimme oli hyväntasoisena nautinnollista vääntöä. Ja kun kaverikin vaikutti fiksulta ja viileältä, on hän menestyksensä ansainnut. Mutta vain massalla

Viinaa ja seksiä..

.. ei tämä blogi juurikaan sisällä, vaikka aiheet kiinnostavia onkin. En tiedä juuri säännöllisiä lukijoita tälle, mutta epäsäännöllisiä lienee moniakin. Spacen mielenkiintoinen ominaisuus on näyttää, miltä sivuilta blogiini on hypätty. Normaalia on tennisvastustajieni googlata omaa nimeään. Sen sijaan yllätyksenä tuli, että hakusanat  "pimppi" ja "mypa cheerleader" ovat johtaneet blogiini.  Toki myös Maria Kirilenkon kuva miellyttää, kun häntä tänään myös eurosport zoomaili..

Korkeen paikan leiriltä itsetuntoa

Tuttuun Raision massalle saavuin kahden viikon törkeen paikan leiriltä eli lomilta Itävallassa, Kroatiassa ja Saksan Hallen ATP:ssä. Niinpä olin pidellyt vähän pelitaukoa, vaikka massavoittoputkeni jatkaminen innosti suuresti. Tosin olin kerran päässyt leikkiin tennisopettajaa eräälle grazittarelle

 

Nousuni C-luokkaan merkitsi kovempaa avauskierrosta ja vastaan tulikin jo 3.tta kertaa Jukka-Pekka Laine. Olin aamulla virittänyt peruslyöntini hyvään tuntumaan ja huomasin heti että se oli parempi kuin vastukseni. Kerttulan pehmeet kentät oli omiaan viemään lyöntivireen yhdessä pitkittäisen tuulen ja auringonpaisteen kanssa. JP löi ekassa erässä paljon pitkäksi palloja pyrkiessään hyökkäävään tyyliin. Itse vain palauttelin kuupalloja varmasti ruutuun. Syöttöni oli kuitenkin aika hukassa em. olosuhteiden ja selkeän kiintopisteettömän taivaan takia. Pokaosumia tuli paljon siinä. JP:llä huonon peruslyöntituntuman lisäksi hänen kierteetön syöttönsä oli koko pelin helppo vastattava. Eka erä tuntui melko helpolta vaikka vain 6-3 vein sen. Luottamukseni omaan peliini oli erinomainen.

 

Mutta tennis on tällaista: Hyvän olon tunteen unohtuessa päälle huomaa olevansa yhtäkkiä häviöllä. Toisessa erässä olin ensin 0-2 tappiolla ja sitten tasoitin, mistä jatkettiin tasatahtiin erän loppuun asti. Olosuhteet ja kulunut kenttä olivat tässä erässä huonoimmillaan ja JP tyytyi vain palauttaan palloja. Hän kiroili ja varoi eniten kukkuista kämmentään ja erehdyin alkamaan painostaan sinne. JP kuitenkin palautteli sieltä varmaa kukkupalloa ranteella vempautetulla kämmenellään. Rysty hän löi taas lähes suorana ja kovana, mutta sieltä tuli myös virheitäkin. JP:n palauttelu ja kehnot olot saivat hieman omankin kämmentuntuman karkaamaan ja taisin tehdä enemmän helppoja virheitä tässä erässä kuin JP. Lopussa pakotin itseni löymään taas rennosti kämmentä, jotta en kadota sen tuntumaa. Lukuisat kaksoisvirheeni taisi kuitenkin ratkaista erän 5-7 JP:lle.

 

Kolmanteen erään tuuli tyyntyi, kentät harjattiin ja aurinko laski (ei soijaa!!). Niinpä olosuhteet muuttuivat hyviksi. Olin edelleen erittäin luottavainen pelini kulkuun, kunhan saan syötön ruutuun. Onneksi JP:kään ei rokottanut löysistä syötöistäni, valitteli itseluottamuksen puutetta. Taisteluhalua häneltä ei sensijaan puuttunut. Kukaan vastustajistani ei ole niin monta kertaa ollu tatamissa kuin JP. Itse en tällä kertaa sutannut kertaakaan. Erässä juoksutin JP:tä ilman läpilyöntejä kulmasta toiseen, kunnes hän väsyi ja teki virheen. Vein sen kohtuu helposti 6-2. Ottelu kesti lähes kolme tuntia. Seuraavaksi onkin jo lähes nadalmainen massaputkeni katkolla ykkössijoitettua vastaan