No let -sääntö tarkoittaa tenniksessä sitä, ettei verkon kautta ruutuun tullutta syöttöä uusita, vaan peli jatkuu. Tätä sääntöä on testattu ITF:n juniorikisoissa viime vuodesta saakka. Tärkein syy tähän oli, että kun pelataan tosissaan ilman tuomaria, oli kynnys huijata läpisyötöissä, tuomitsemalla verkkokosketus, liian matala. Suomessa sääntöä on testattu ainakin Turun suunnalla, mistä sivistys on muutenkin Suomeen yleensä tullut. Itse jätin Kaarinan turnauksen väliin flunssan takia, joten en päässyt sääntöä kisoissa kokeilemaan.
Näen kuitenkin säännössä pelkästään etuja. Ensinnäkin se ennemminkin lisää palloralleja kuin vähentää. Verkkokosketuksen jälkeen pallo on useimmiten helpommin pelattava kuin ässä. Pallo tipahtaa aivan verkon tuntumaan syötössä äärimmäisen harvoin. Toiseksi, se opettaa reagoimaan pelaamista verkkokosketuksen jälkeen muissakin pelitilanteissa. Joskus tuntuu, että oma selkä suoristuu liian helposti, kun luulee pallon jääneen verkkonauhaan kesken rallin. Sitäpaitsi pallon palauttamisen treenaaminen verkkosyötön jälkeen ei haittaa ollenkaan vaikkei sääntö olisikaan voimassa. Tämä muutos on näin perusteltu. Niinpä suosittelen soveltamaan sääntöä jo kaikkeen harjoitteluun toivoessani, että saisimme sen viralliseksi säännöksi.