Viime matsit ovat olleet kolme neluria ja yksi kaksari 3. divarissa ja 45v. 1. divarissa. Yhteistä niillä on, että syöttö ei suju, mutta peruslyönti sujuu. Myös lentolyönneissä on hieman parantamista, etenkin smashissa. Tämähän kertoo siitä, että mailan vaihdolla on vaikutuksensa juuri siihen peruslyönnin suuntaan syöttö-/lentopelin kustannuksella. Siksi myös alunperin vaihdoin tyvipainoisempaan, jotta saan syöttö-/lentopelini kuntoon.
Pääsimme 3. divarissa pelaamaan varsin taitavia senioreja vastaan ja ekassa erässä pidimmekin homman hallussa ehkä parhaalla vireellämme koskaan. Varsinkin parini Robert Ashornin syöttö- ja takakentän peli toimi hyvin alussa minun napsiessa varsin hyvällä teholla hedelmiä verkolta. Pidin myös kaikki alun ykköseni ruudussa ja toisenkin syöttövuoroni. Erä meille 6-3.
Toisessa erässä otteemme alkoi liusumaan. Viileä sisätila jähmensi parini virettä ja minä sössin verkolta vaikeiden onnistumisien vastapainoksi helppoja smasheja. Vastustaja ei niinkään virheillyt ja vei 3-6. Lyhyessä kolmannessa yritettiin keskittyä peruslyöntivalintoihin, mutta vire oli mennyttä ja matsi 3-10. Pari helppoa mokaa kyllä päästin suustani senverran kovin kiroillen, että halli paheksui ja sain pyydellä anteeksi.
Pääsin pitkästä aikaa sitten sarjakaksinpeliinkin ja vieläpä ”kotikentälle” Taliin Veikkolan Tennistä vastaan. Olin valmistautunut hyvin, mutta lyöntivirettä oli haettu pikemminkin penkkiurheilemalla kuin kentältä. Simo Sipola oli vähemmän pelannut viime vuosina ja hänellä oli vaikeampaa hyvin pomppaavien pallojen kanssa. Itse sain pallot ruutuun paremmin paitsi ykkössyöttö ei tahtonut löytää virettä. Se pysyi alle 50% koko matsin ajan. Joko nosto tai vajaa vartalonkierto/kautta vasemman jalan ponnistus olivat koko ajan epäsynkassa ja tulos voimaton flatti syöttö ja luultavasti jalkavirhe. Kakkoset pysyivät kuitenkin ruudussa hitaana ja Simolla tuli helppoja virheitä varsinkin korkeista rystyistä. Pelit tulivat aika tasaisesti mulle 6-2.
Toisessa erässä vastuksellani loppui hieman jo usko ja sain lopussa jopa ykkösen ruutuun. Tällä kertaa mietin vain koko liikesarjaa etukäteen, enkä keskittynyt vain joko jalkoihin tai käsiin. Täytyypä muistaa jatkossa. 6-0.
Jatko tulikin heti perään nelurin muodossa, parinani Antti Korhonen. Vastustajat Käppi ja Varnala tulivat ahkerasti verkolle, mutta heidän varmuus siellä oli meitä heikompaa. Parini Antti viithyi enemmän takana ja paransi peliään, kun virkosi pitkän kaksaritappionsa rasituksista. Itsekin sain nyt ykköset sisään ehkä jopa 60%:sti. Oma peruspelinikin tuntui hyvältä. Varmemmalla tekemisellä 7-5, 6-2 voitto!
Palloukko 